Artikkelit

Artikkelit eivät ole oikeudellisia neuvoja ja niissä on tiettyjä yksinkertaistuksia. Merkurius ei ota vastuuta miltään osin, mikäli artikkelien perusteella tehdään joitakin toimenpiteitä tai jätetään tekemättä joitakin toimenpiteitä. Kirjoittajat antavat mielellään tarkempia tietoja artikkeleissa käsitellyistä asioista

Yksityisten osakeyhtiöiden osakepääomavaatimus poistui heinäkuun alussa

Heinäkuun ensimmäisenä päivänä tuli voimaan osakeyhtiölain (”OYL”) muutos, jolla muutettiin osakeyhtiön vähimmäisosakepääomavaatimusta. Aikaisemmin yksityisen osakeyhtiön vähimmäisosakepääoman on tullut olla 2.500 euroa, mutta lainmuutoksella yksityisten osakeyhtiöiden vähimmäisosakepääomavaatimus poistettiin. Julkisten osakeyhtiöiden vähintään 80.000 euron osakepääomaa koskeva edellytys säilyi ennallaan.

Tosiasiallisten edunsaajien rekisteröintivelvollisuus alkaa 1.7.2019

Yhtiöillä kuten myös mm. yhdistyksillä, säätiöillä ja uskonnollisilla yhdyskunnilla on nykyisen rahanpesulain (laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä 444/2017) mukaan velvollisuus ylläpitää täsmällisiä ja ajantasaisia tietoja ns. tosiasiallisista edunsaajistaan. Tosiasiallisella edunsaajalla tarkoitetaan rahanpesulain mukaan luonnollista henkilöä, joka viime kädessä omistaa suoraan tai välillisesti suuremman kuin 25 % osuuden oikeushenkilöstä, käyttää suoraan tai välillisesti suurempaa kuin 25 % osuutta oikeushenkilön äänioikeuksista tai muulla tavoin käyttää tosiasiallisesti määräysvaltaa oikeushenkilössä.

Välimiesmenettelylainsäädännön uudistaminen käynnistyi vuoden 2019 alussa – elinkeinoelämä toivoo uuden hallituksen vievän uudistuksen loppuun

Oikeusministeri Antti Häkkänen ilmoitti 25.1.2019 välimiesmenettelylain uudistamisen käynnistämisestä todeten seuraavaa: ”Luottamus riidanratkaisun toimivuuteen ja oikeuksien toteutumiseen nousee yhä tärkeämmäksi tekijäksi yritystoiminnan ja investointien kannalta. Välimiesmenettely tarjoaa yrityksille kilpailukykyisen tavan riidanratkaisuun.”

In-house-järjestelyt hankintalainsäädännössä – onko sidosyksikkö aina sidosyksikkö?

Elinkeinoelämässä on viime aikoina esitetty kritiikkiä siitä, etteivät yksityiset yritykset pysty tasapuolisesti kilpailemaan julkisen sektorin omistamien yhtiöiden kanssa. Kritiikkiä on esitetty erilaisista ulkoistusjärjestelyistä ja ns. konsernin sisäisistä hankinnoista, joihin julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö asettaa omat reunaehtonsa. Hyvänä esimerkkinä ulkoistusjärjestelyistä on Paraisten kaupungin ruokapalvelutoiminnan luovutus, jota markkinaoikeus arvioi maaliskuussa 2019 antamassa päätöksessään.

Uutta tietosuojalainsäädäntöä tulossa voimaan

Eduskunta on 13.3.2019 pitämässään täysistunnossa hyväksynyt hallituksen esityksen laiksi terveys- ja sosiaalitietojen toissijaisesta käytöstä (HE 159/2017). Eduskunta hyväksyi lain lopulta muutettuna sosiaali- ja terveysvaliokunnan ehdotuksen mukaisena. Laki odottaa vielä presidentin vahvistusta, eikä tarkkaa voimaantuloajankohtaa ole vielä tiedossa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä lain voimaantulopäiväksi on ehdotettu 1. huhtikuuta 2019, mutta todennäköisesti voimaantulo tulee tästä vielä hieman venymään.

EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisu vahingonkorvausvelvollisten määrittämisestä asfalttikartellissa

Euroopan unionin tuomioistuin on 14.3.2019 antanut tuomion korkeimman oikeuden pyytämään ennakkoratkaisuun asfalttikartelliin liittyvässä vahingonkorvausoikeudenkäynnissä. Asian taustalla on vuosina 1994 – 2002 Suomessa toiminut asfalttikartelli, jolla sovittiin maanlaajuisesti markkinoiden jakamisesta, hinnoista ja tarjousten tekemisestä urakoiden yhteydessä. Korkein hallinto-oikeus määräsi asfalttikartellista yhteensä yli 82 miljoonan euron seuraamusmaksut kartelliin osallistuneille yrityksille vuonna 2009.

Brexit vaikuttaa lukuisiin sopimuksiin – toimi nyt

Iso-Britannian parlamentti hylkäsi 12.3.2019 jo toistamiseen pääministeri Mayn EU:n kanssa neuvotteleman Brexit-sopimuksen, mikä ajoi Britannian jälleen epävarmuuden tilaan. Tällä hetkellä varmaa on ainoastaan se, että mikäli EU ja Britannia eivät saa sovittua lisäajasta Brexit-neuvotteluille, Britannian EU-jäsenyys päättyy ilman siirtymäaikaa ja Britanniasta tulee kertarysäyksellä EU:n ulkopuolinen maa 30.3.2019 klo 01.00 Suomen aikaa.

Lakiuudistus mahdollistaa 3D-kiinteistöt kaupunkikeskustojen kehittämisessä

Tampereen keskustassa on jo pitkään rakennettu vertikaalisesti. Pysäköintiluolia, kauppakeskuksia, kansirakenteita ja vastaavia monitasoisia rakennushankkeita on suunniteltu ja toteutettu perinteisten 2D-kiinteistöjen (peruskiinteistö) omistajien ja muiden asianosaisten välillä sovittujen hallinnanjako- ja maanvuokrasopimusten sekä erilaisten rasite- ja muiden järjestelyjen pohjalta. Rakennushankkeita ei ole kuitenkaan voitu ennen 8/2018 voimaan tullutta uudistusta toteuttaa ratkaisuin, joita 3D-kiinteistöt mahdollistavat.

Ensimmäisiä sakkoja GDPR:n perusteella annettu Euroopassa

EU:n yleinen tietosuoja-asetus (General Data Protection Regulation, GDPR) tuli sovellettavaksi 25. toukokuuta 2018. Asetuksen perusteella viranomaiset ovat alkaneet jakaa ensimmäisiä sakkoja yritysten tietosuojarikkomuksista, vaikka käytännön ohjeistusta viranomaisilta on tähän mennessä saatu hyvin niukalti. EU:n tietosuojaviranomaisten tulisi noudattaa seuraamusmaksujen osalta yhtenäistä linjaa koko unionin alueella, joten sen suhteen eri maiden viranomaisten ennakkoratkaisuilla on merkitystä myös suomalaisten yritysten näkökulmasta.

Tietosuojalait hyväksytty eduskunnassa

Eduskunta on 13.11. hyväksynyt uuden tietosuojalain sekä lain henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa. Tietosuojalailla täydennetään ja täsmennetään Euroopan unionin toukokuussa voimaan tullutta yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR) ja henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa annetulla lailla pannaan puolestaan täytäntöön niin sanottu rikosasioiden tietosuojadirektiivi. Tietosuojalakia sovelletaan rinnakkain tietosuoja-asetuksen kanssa, ja tietyiltä osin sillä myös täydennetään sekä täsmennetään asetuksen sääntelyä.

Finanssivalvonnalta tuore linjaus: GDPR:n hallinnollisten sakkojen vakuuttaminen on jatkossa kiellettyä

EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR 679/2016) soveltaminen alkoi 25.5.2018 ja asetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta koko EU- ja ETA-alueella. GDPR asettaa henkilötietoja käsitteleville organisaatioille merkittäviä velvollisuuksia mutta toisaalta myös tarkentaa yksityisten rekisteröityjen oikeuksia omiin tietoihinsa. Yksi paljon keskustelua herättänyt uudistus on asetuksessa viranomaisille myönnetty oikeus määrätä hallinnollisia sakkoja asetuksen velvoitteiden tehosteeksi. Sakkojen enimmäismäärä on asetettu korkeaksi: määrä on tietyissä vakavimmissa rikkomistapauksissa enintään 20 miljoonaa euroa tai 4 prosenttia yhtiön edellisen vuoden maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. Etenkin monikansallisilla yhtiöillä sakkojen maksimimäärät voivat teoriassa näin ollen nousta hyvinkin suuriksi.

Välimiesmenettelylaki kaipaa päivittämistä

Välimiesmenettely mielletään yritysten välisissä suhteissa usein ensisijaiseksi riidanratkaisukeinoksi, minkä vuoksi välimiesmenettelyiden toimivuudella on keskeinen merkitys liike-elämälle. Tällä hetkellä voimassa oleva laki välimiesmenettelystä on annettu vuonna 1992, eikä sen sisältöön ole asiallisesti tehty juurikaan muutoksia kuluneiden 26 vuoden aikana. Kuitenkin lain voimaantulon jälkeen yhteiskunnassa, tekniikassa ja taloudessa on tapahtunut suuria muutoksia, jotka näkyvät myös elinkeinoelämässä muun muassa ulkomaankaupan laajentumisena ja entistä kompleksisempina sopimussuhteina. Siten myös välimiesmenettelyn toimintaympäristö on muuttunut huomattavasti lain voimaantulon aikaisista olosuhteista. Keskuskauppakamari onkin viime aikoina näkyvästi ajanut välimiesmenettelylain uudistamista.

Tekoäly haastaa juridiikan

Kuka vastaa, jos robottiauto aiheuttaa vahinkoa? Kenelle kuuluvat algoritmin luoman keksinnön patenttioikeudet? Miten luoda toimivia koneoppimisalgoritmejä, jos datan käyttöä rajoitetaan?

Osakeyhtiöiden perustamista ja hallinnointia esitetään kevennettäväksi

Oikeusministeriö (OM) on esittänyt lausunnolle 08/2018 antamassaan lakiehdotuksessa osakeyhtiöiden perustamisen helpottamista siten, että osakeyhtiölain (OYL) 2.500 euron vähimmäispääomavaatimuksesta luovuttaisiin jatkossa suuressa osassa yhtiöitä. Myös vanhat jo perustetut yhtiöt voisivat luopua vähimmäispääomasta. Ehdotuksessa on esitetty luovuttavaksi myös osakepääoman maksua todentavasta erillisestä tilintarkastajan lausunnosta.

EU:n tuomioistuimelta merkittävä ratkaisu liittyen rekisterinpitäjän määritelmään

Euroopan unionin tuomioistuin antoi kesäkuun alussa ennakkoratkaisun (C-210/16) Facebookiin perustetun fanisivun hallinnoijan vastuusta sivulla kävijöiden henkilötietojen keräämiseen ja käsittelyyn liittyen. Ratkaisussa oli kysymys unionin vanhan tietosuojadirektiivin tulkinnasta, joka on nyttemmin korvattu uudella EU:n yleisellä tietosuoja-asetuksella (679/2016). Ratkaisun kannalta keskeisen rekisterinpitäjän määritelmä on kuitenkin sekä vanhassa direktiivissä että uudessa asetuksessa identtinen, joten ennakkoratkaisua voitaneen soveltaa myös uuden tietosuoja-asetuksen aikakaudella.

Uusi liikesalaisuuslaki

Euroopan unionin liikesalaisuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on yhdenmukaistaa liikesalaisuuksien suojaa jäsenvaltioissa, pannaan Suomessa täytäntöön säätämällä uusi liikesalaisuuslaki. Uuden liikesalaisuuslain on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 9.6.2018, jolloin direktiivin täytäntöönpanon määräaika päättyy.

Koneoppiminen ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimus lainmukaisesta, kohtuullisesta ja läpinäkyvästä käsittelystä

Koneoppiminen on tämän hetken trendisana. Se on tekoälyn tutkituin osatekijä.1
Koneoppimisessa luotu algoritmi opetetaan harjoitusdatan avulla. Jatkossa algoritmi taas oppii ja kehittyy itse, eli se saadaan toimimaan ilman, että se nimenomaisesti ohjelmoidaan.2

Application of the good faith principle under the CISG

During the drafting of the United Nations Convention on Contracts for the International Sale of Goods (CISG) there was an intense debate about the appropriate role of the good faith principle in the application of the CISG. With the final version of the treaty this debate seemed to have ended in favour of those wanting to restrict the principle’s function only to an interpretative usage, but the views of the opposite side have persisted.

Edunvalvonnan kilpailuoikeudelliset rajat – markkinaoikeuden päätös bussiasiassa

Markkinaoikeus antoi 14.12.2017 päätöksen epäillystä kartellista linja-autoliikenteen markkinoilla. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (”KKV”) vaati Linja-autoliitolta, Matkahuolto Oy:ltä ja seitsemältä muulta linja-autoliikennettä harjoittavalta yhtiöltä tai konsernilta yhteensä 38 miljoonan seuraamusmaksua väitetystä kielletystä yhteistyöstä. Markkinaoikeus hylkäsi valtaosan KKV:n vaatimuksista, määräten yhteensä 1,1 miljoonan seuraamusmaksun.

Korkeimman oikeuden linjaus välillisen vahingon korvattavuudesta – KKO 2017:74

Ennakkopäätöksessä KKO 2017:74 oli kyse maanviljelijän vahingonkorvauskanteesta polttoöljyn myyjää vastaan. Maanviljelijän käyttämien traktoreiden moottorit olivat vioittuneet epäpuhtaasta polttoöljystä, minkä johdosta tämä vaati itselleen korvattavaksi traktoreiden korjauskustannuksia sekä selvittelykustannuksia. Alempien oikeusasteiden näkemyksestä poiketen, korkein oikeus päätyi ratkaisussaan siihen, että kyse oli välillisistä vahingoista, joita myyjä ei ollut velvollinen korvaamaan.

Korkein oikeus linjasi: miten konserniavustusta on osakeyhtiöoikeudellisesti arvioitava?

Korkein oikeus antoi vuoden 2015 lopussa merkittävän ennakkopäätöksen (KKO 2015:105), jossa linjattiin konserniavustuksen yhtiöoikeudellista luonnetta ja hyväksyttävyyttä. Tapauksessa arvioitiin, millä edellytyksillä konserniavustusta voidaan maksaa emoyhtiöstä tytäryhtiölle loukkaamatta emoyhtiön vähemmistöosakkeenomistajien oikeuksia.

Liikesalaisuuksien suoja uudistumassa

Nykyistä hajanaista liikesalaisuuksien suojaa koskevaa lainsäädäntöä ollaan uudistamassa. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaanotti 18.10.2017 työryhmämietinnön liikesalaisuusdirektiivin kansallisesta täytäntöönpanosta. Mietinnössä ehdotetaan säädettäväksi liikesalaisuuslaki, joka sisältäisi muun muassa säännökset liikesalaisuuden määritelmästä ja liikesalaisuuden oikeudettomasta hankkimisesta ja käyttämisestä.

Myyjän vastuu ostajalle aiheutuneista välillisistä vahingoista

Myyjän vastuu toimituksen viivästymisen tai virheen ostajalle aiheuttamista vahingoista on ankaraa sekä kotimaisen kauppalain että kansainvälisessä kaupassa tavanomaisesti sovellettavan kansainvälisen kauppalain (CISG) mukaan.

Tekoälyalgoritmit ja tietosuoja

Tekoälystä puhutaan paljon. Käytännössä sille on myös monia eri määritelmiä, mutta pohjimmiltaan kyse on siitä, että tietokone pyritään saamaan simuloimaan älykkäinä pidettäviä toimintoja. Tällä hetkellä tekoälyä lähestytään erityisesti koneoppimisen kautta, joka on yksi tekoälyn osatekijä.

Uudet IT2018-ehdot - muutoksia henkilötietojen käsittelyn osalta

Uudet IT2018-ehdot julkaistiin 27.2.2018 ja ne korvaavat aikaisemmat IT2015-ehdot. Ehdot on suunnattu erityisesti IT-alan sopimusten avuksi ja ne on tarkoitettu käytettäviksi IT-toimituksissa asiakkaan ja toimittajan välillä, kun kumpikaan tahoista ei ole kuluttaja. Päivitettyihin ehtoihin on joitain muutoksia luvassa vielä myöhemmin keväällä, kun ehtojen käyttöohjeet pyritään muotoilemaan selvemmiksi ja käytettävämmiksi legal designin (suomeksi sopimusmuotoilu) avulla.

Uusia työoikeusratkaisuja korkeimmalta oikeudelta

Korkein oikeus antoi kesäkuussa kaksi tarvittaessa työhön kutsuttavia työntekijöitä koskevaa ratkaisua. Ratkaisuissa linjattiin oikeuskäytäntöä tilanteessa, jossa työnantaja irtisanoo toistaiseksi voimassaolevan työsuhteen tuotannollisin ja taloudellisin perustein ja teettää samanaikaisesti irtisanotun työtehtäviä tarvittaessa työhön kutsuttavilla työntekijöillä.

Välimiesmenettely – Suositeltava tapa liike-elämän erimielisyyksien ratkaisemiseksi

Välimiesmenettely on sopimukseen perustuva riidanratkaisutapa, jossa osapuolten välinen erimielisyys on sovittu ratkaistavaksi yleisten tuomioistuinten ulkopuolella. Välimiesmenettelyä käytetään vakiintuneesti liike-elämässä syntyvien riitojen ratkaisemiseksi ja monissa kaupallisissa sopimuksissa (esim. yrityskauppa-, osakas-, B2B-kauppa-, jakelu- ja IT-sopimuksissa) sovitaan välimiesmenettelyn käyttämisestä tilanteissa, joissa sopimusosapuolille syntyy erimielisyyttä sopimuksen tulkinnasta tai täyttämisestä.

Artikkelit

Artikkelit eivät ole oikeudellisia neuvoja ja niissä on tiettyjä yksinkertaistuksia. Merkurius ei ota vastuuta miltään osin, mikäli artikkelien perusteella tehdään joitakin toimenpiteitä tai jätetään tekemättä joitakin toimenpiteitä. Kirjoittajat antavat mielellään tarkempia tietoja artikkeleissa käsitellyistä asioista