Artikkelit

Artikkelit eivät ole oikeudellisia neuvoja ja niissä on tiettyjä yksinkertaistuksia. Merkurius ei ota vastuuta miltään osin, mikäli artikkelien perusteella tehdään joitakin toimenpiteitä tai jätetään tekemättä joitakin toimenpiteitä. Kirjoittajat antavat mielellään tarkempia tietoja artikkeleissa käsitellyistä asioista

Tietosuoja ja tekoäly: viisi nostoa sääntelyjen rajapinnasta

EU:n uusi tekoälysäädös (AI Act) on herättänyt paljon keskustelua kuluvana vuonna. Koska tekoälyjärjestelmät nojaavat vahvasti dataan niin kehitysvaiheessa kuin myöhemmin tuotantokäytössäkin, on tekoälyjärjestelmien kehittäjien ja käyttöönottajien syytä ymmärtää tekoälysäädöksen ja tietosuojasääntelyn, erityisesti EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR), välinen vuorovaikutus ja vaikutukset tekoälyjärjestelmille.

Yhteistoimintalain ehdotetut muutokset muutosneuvotteluvelvoitteen keventämisestä eduskunnan käsiteltäviksi

Hallitus on 28.11.2024 antanut eduskunnalle esityksen HE 198/2024 yhteistoimintalain (30.12.2021/1333 muutoksineen) muuttamisesta. Muutosten on ehdotettu tulevan voimaan 1.7.2025, mutta aikataulusta saataneen vielä tarkempaa tietoa kevään 2025 aikana lakiehdotuksen käsittelyn edistyessä eduskunnassa.

Uusi kyberturvallisuuslaki aiheuttaa aiempaa laajempia tietoturvavelvollisuuksia teollisuuden toimijoille

Kyberturvallisuusdirektiivin eli NIS2-direktiivin kansallinen täytäntöönpano etenee uudella kyberturvallisuuslailla. Tavoitteena oli, että laki tulisi voimaan 18.10.2024 mennessä, mutta hallituksen esityksen käsittely on vielä eduskunnan valiokunnissa kesken. Oletettavasti laki kuitenkin pyritään saattamaan voimaan mahdollisimman pian.

Markkinaoikeudelta linjaus sidosyksikköaseman määräysvaltakriteerin täyttymisestä

Markkinaoikeus antoi 15.3.2024 odotetun ratkaisun MAO:154/2024 koskien sidosyksikköaseman arviointia. Asian taustalla oli hankintayksikkönä toimineen hyvinvointialueen päätös henkilöstöhallinnan tukipalveluiden hankinnasta Sarastia Oy:ltä.

Turnover Thresholds in the Finnish merger control regulations

Before concluding a transaction, it is essential to consider whether the transaction needs to be notified to competition authority. In Finland, as in many other countries, merger control aims to strike a balance between encouraging business growth and safeguarding fair competition.

Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön

Korkein oikeus antoi vuoden 2023 aikana 95 ennakkopäätöstä. Teimme yhteenvedon liikejuridiikan eri osa-alueiden kannalta mielenkiintoisimmista ennakkoratkaisuista. Ratkaisuihin voi tutustua kokonaisuudessaan esimerkiksi osoitteessa www.finlex.fi.

Käytännön vinkkejä sopimussakkoehdon muotoiluun

Sopimussakolla (liquidated damages, contractual penalty) tarkoitetaan yleisesti sopimuksessa ennakolta määritettyä korvausta, jonka sopimusehtoa rikkova osapuoli sitoutuu suorittamaan toiselle. Sopimussakko on yleensä kiinteä rahamäärä tai tietty prosenttiosuus sopimuksen tai sen osan arvosta ja tulee maksettavaksi vahingon määrästä riippumatta pelkän sopimusrikkomuksen perusteella.

Työnantaja - muistitko kaikki loppuvuoden deadlinet?

Työlainsäädännössä on viime vuoden aikana tapahtunut useampia lakimuutoksia, jotka vaativat reagointia ja erilaisia toimenpiteitä työnantajan puolelta. Tulevaan vuodenvaihteeseen ajoittuukin useampi lakimuutoksiin liittyvän siirtymäajan päättyminen, johon mennessä uusia velvoitteita tulee viimeistään alkaa soveltaa yrityksissä.

Oikeuttaako ennakoimaton inflaatio muuttamaan sovittua hintaa?

Ennätyksellisen voimakas inflaatio on aiheuttanut haasteita erityisesti niille toimittajille, jotka ovat sitoutuneet kiinteähintaisiin toimituksiin.

Yhteistoimintalain kokonaisuudistus – uusi laki voimaan 1.1.2022

Vuoden alusta on tullut voimaan uusi yhteistoimintalaki (1333/2021), jonka tavoitteena on parantaa vuorovaikutuksen toimivuutta sekä kehittää puitteita työyhteisöjen kehittämiselle. Uusi yhteistoimintalaki kumoaa vanhan yhteistoimintalain, eli lain yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007), sekä lain henkilöstön edustuksessa yritysten hallinnossa (725/1990).

Tietosuojakatsaus – Vuoden 2021 keskeisimmät tietosuojauudistukset

Vuosi 2021 oli vauhdikas tietosuojarintamalla. Olemme koostaneet artikkeliin neljä mielestämme keskeisintä poimintaa viime vuoden tietosuojauudistuksista.

Kilpailukieltosopimuksia koskeva lakimuutos hyväksytty eduskunnassa

Eduskunta on eilen hyväksynyt työsopimuslain kilpailukieltosopimuksia koskevan lakimuutoksen ja uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022. Kilpailukieltoja käsittelevän työsopimuslain 3 luvun 5 §:n suurin muutos koskee työnantajan velvollisuutta maksaa työntekijälle korvausta kilpailukielloista. Jatkossa työnantajan tulee maksaa työntekijälle korvausta rajoitusajan pituudesta huolimatta, kun aiemmin ainoastaan yli kuuden kuukauden mittaisista kilpailukielloista on tullut maksaa työntekijälle kohtuullinen korvaus. Muutoksen myötä korvauksen suuruus myös tulee suoraan laista.

Tietosuoja-update – komissiolta uusi tietosuojasopimusmalli sekä päätös uusista vakiosopimuslausekkeista henkilötietojen kansainvälisiin siirtoihin

Komissio on 4.6.2021 antanut kaksi eri päätöstä tietosuoja-asetukseen (2016/679, ”GDPR”) liittyen.

KKO 2021:9: Työntekijän kuulemisen viivästyminen otettiin huomioon arvioitaessa kohtuullista aikaa irtisanomisen toimittamiseksi

Korkeimman oikeuden helmikuussa antamassa ennakkoratkaisussa KKO 2021:9 oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko irtisanominen toimitettu työsopimuslain mukaisessa kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun työnantaja oli saanut tiedon työntekijän henkilöön liittyvästä irtisanomisperusteesta.

Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön vuonna 2020

Tuleeko samanaikaiset yhteistoimintamenettelyt yhdistää? Rikkoiko kilpailevan toiminnan valmistelu kauppaedustajan lojaliteettivelvollisuutta? Voiko vähemmistöosakkeiden lunastushinta olla negatiivinen?

Justice delayed is justice denied – välimiesmenettelystä apu koronan aiheuttamien jutturuuhkien purkamiseen

Tuomioistuinlaitos oli jo ennen covid-19-pandemiaa ruuhkautunut eikä ollut mitenkään poikkeuksellista, että vaativampien kaupallisten riitojen käsittelyssä kesti useampia vuosia etenkin, kun huomioidaan vielä valitusasteet. Nyt kun koronan aiheuttama lisäpaine tulee vielä tähän päälle, on odotettavissa käsittelyaikojen pidentyminen entisestään. Tuomioistuimet ovat koronan vuoksi joutuneet lykkäämään istuntoja ja jutturuuhkien purku ottaa oman aikansa.

Hallituksen esitys: Jatkossa työnantajan tulisi maksaa työntekijälle korvausta kilpailu-kiellosta kiellon pituudesta riippumatta

Työntekijää sitoo työsuhteen aikana työsopimuslain mukainen kilpailukielto, jonka mukaisesti työntekijä ei saa tehdä sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka työn luonne ja työntekijän asema huomioon ottaen ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa.

Apulaistietosuojavaltuutetun ratkaisu vaatii muuttamaan evästekäytäntöjä: suostumusta evästeisiin ei voi antaa selainasetuksissa

Evästeitä (engl. cookies) käytetään vakiintuneesti useilla nettisivuilla ja tuskin kukaan on välttynyt erilaisilta ponnahdusikkunoilta, joissa joko ilmoitetaan evästeiden käytöstä tai pyydetään hyväksymään evästeiden käyttö. Käytäntö on evästeiden suhteen varsin kirjavaa, mikä on osittain johtunut tulkintaeroista eri viranomaisten kesken kansallisesti ja EU-tasolla.

Koronavirus force majeure -esteenä

Uusi koronavirus SARS-CoV-2 (”koronavirus”) ja sen aiheuttama pandemiaksi muuttunut tauti COVID-19 on aiheuttanut kysymyksiä sopimusjuristeille. Onko koronavirus ylivoimainen este eli niin sanottu force majeure? Kuka siihen voi vedota? Mitä tästä aiheutuu?

Komissiolta tiedonanto koskien suorahankintojen oikeutusta koronakriisissä

Koronan vaikutuksista eri toimialueille ja erilaisiin juridisiin kysymyksiin on kirjoitettu runsaasti. Tietoa on paljon, mutta samalla myös epävarmuutta. Julkisten hankintojen osalta koronatilanteeseen reagoimista vaikeuttaa julkisiin hankintoihin sovellettava lainsäädäntö, jossa liikkumavaraa esimerkiksi sopimuksen muuttamisessa on vähemmän kuin tavallisten sopimusten kohdalla. Tästä huolimatta myös toimialoilla, joita koskee hankintalainsäädäntö, käytäntö edellyttää tässä tilanteessa joustoja, jotta kriisin ratkaisemiseksi tarvittavat tavarat, palvelut tai rakennusurakat pystytään hankkimaan.

Voidaanko julkisia hankintasopimuksia muuttaa koronavirusepidemian takia?

Viime aikoina eri alojen toimijat ovat joutuneet miettimään, miten koronavirusepidemia ja sen aiheuttamat toimenpiteet, kuten yleisötapahtumien rajoittaminen sekä koulujen, työpaikkojen tai jopa kokonaisten kaupunkien tai muiden alueiden sulkeminen ja karanteeniin asettaminen vaikuttavat liiketoimintaan ja solmittuihin sopimuksiin. Myöskään julkiset hankintasopimukset eivät ole immuuneja koronavirusepidemialle ja sen aiheuttamille äkillisille muutostarpeille. Äkilliset muutostarpeet voivat koskea myös yleensä määräajaltaan pitkiä julkisia hankintasopimuksia, varsinkin jos viranomaisten asettamilla määräyksillä on olennaisia vaikutuksia sopimusvelvoitteiden täyttämiseen.

GDPR-sakkoja satelee – Suomessa selvitty toistaiseksi huomautuksilla

Tietosuoja-asetusta, tai tuttavallisemmin GDPR:ää, alettiin soveltaa sellaisenaan koko EU:n ja ETA:n alueella toukokuussa 2018. Alkujärkytyksen jälkeen suurimmat pelot asetuksen mukanaan tuomista muutoksista sekä etenkin paljon puhutuista ”miljoonasakoista” tuntuvat laantuneen ja asettuneen asianmukaisiin uomiinsa.

Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön vuonna 2019

Voiko ikuisen sopimuksen irtisanoa? Miten tulee menetellä, jotta työsuhteen päättämissopimus ei olisi pätemätön? Millaisella tarkkuudella velka tulee yksilöidä vanhentumisajan katkaisemiseksi?

Uudet Incoterms 2020 -ehdot käyttöön ensi vuoden alussa

Incoterms-ehdot ovat kansainvälisessä kaupassa käytetyt Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n laatimat toimitusehdot. Ehdot sisältävät yhteensä 11 erilaista vaihtoehtoista toimitustapalauseketta. Toimitustapalau-sekkeilla sovitaan myyjän ja ostajan kesken siitä, kumpi vastaa kauppatavaran kuljettamisesta, kuljetuskus-tannuksista sekä siitä, jos tavara vahingoittuu kuljetuksen aikana.

Työntekijän kuuleminen ja irtisanomisen toimittaminen kohtuullisessa ajassa

Mikä merkitys on kuulemisen viivästymisellä työntekijästä johtuvasta syystä? Korkein oikeus on syyskuussa ratkaissut tapauksen, jossa on välillisesti linjattu työsuhteen päättämisen yhteydessä tapahtuvan työntekijän kuulemisen pelisääntöjä ja sen merkitystä irtisanomisen toimittamiseen lain vaatimassa kohtuullisessa ajassa.

Yksityisten osakeyhtiöiden osakepääomavaatimus poistui heinäkuun alussa

Heinäkuun ensimmäisenä päivänä tuli voimaan osakeyhtiölain (”OYL”) muutos, jolla muutettiin osakeyhtiön vähimmäisosakepääomavaatimusta. Aikaisemmin yksityisen osakeyhtiön vähimmäisosakepääoman on tullut olla 2.500 euroa, mutta lainmuutoksella yksityisten osakeyhtiöiden vähimmäisosakepääomavaatimus poistettiin. Julkisten osakeyhtiöiden vähintään 80.000 euron osakepääomaa koskeva edellytys säilyi ennallaan.

Tosiasiallisten edunsaajien rekisteröintivelvollisuus alkaa 1.7.2019

Yhtiöillä kuten myös mm. yhdistyksillä, säätiöillä ja uskonnollisilla yhdyskunnilla on nykyisen rahanpesulain (laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä 444/2017) mukaan velvollisuus ylläpitää täsmällisiä ja ajantasaisia tietoja ns. tosiasiallisista edunsaajistaan. Tosiasiallisella edunsaajalla tarkoitetaan rahanpesulain mukaan luonnollista henkilöä, joka viime kädessä omistaa suoraan tai välillisesti suuremman kuin 25 % osuuden oikeushenkilöstä, käyttää suoraan tai välillisesti suurempaa kuin 25 % osuutta oikeushenkilön äänioikeuksista tai muulla tavoin käyttää tosiasiallisesti määräysvaltaa oikeushenkilössä.

Välimiesmenettelylainsäädännön uudistaminen käynnistyi vuoden 2019 alussa – elinkeinoelämä toivoo uuden hallituksen vievän uudistuksen loppuun

Oikeusministeri Antti Häkkänen ilmoitti 25.1.2019 välimiesmenettelylain uudistamisen käynnistämisestä todeten seuraavaa: ”Luottamus riidanratkaisun toimivuuteen ja oikeuksien toteutumiseen nousee yhä tärkeämmäksi tekijäksi yritystoiminnan ja investointien kannalta. Välimiesmenettely tarjoaa yrityksille kilpailukykyisen tavan riidanratkaisuun.”

In-house-järjestelyt hankintalainsäädännössä – onko sidosyksikkö aina sidosyksikkö?

Elinkeinoelämässä on viime aikoina esitetty kritiikkiä siitä, etteivät yksityiset yritykset pysty tasapuolisesti kilpailemaan julkisen sektorin omistamien yhtiöiden kanssa. Kritiikkiä on esitetty erilaisista ulkoistusjärjestelyistä ja ns. konsernin sisäisistä hankinnoista, joihin julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö asettaa omat reunaehtonsa. Hyvänä esimerkkinä ulkoistusjärjestelyistä on Paraisten kaupungin ruokapalvelutoiminnan luovutus, jota markkinaoikeus arvioi maaliskuussa 2019 antamassa päätöksessään.

Uutta tietosuojalainsäädäntöä tulossa voimaan

Eduskunta on 13.3.2019 pitämässään täysistunnossa hyväksynyt hallituksen esityksen laiksi terveys- ja sosiaalitietojen toissijaisesta käytöstä (HE 159/2017). Eduskunta hyväksyi lain lopulta muutettuna sosiaali- ja terveysvaliokunnan ehdotuksen mukaisena. Laki odottaa vielä presidentin vahvistusta, eikä tarkkaa voimaantuloajankohtaa ole vielä tiedossa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä lain voimaantulopäiväksi on ehdotettu 1. huhtikuuta 2019, mutta todennäköisesti voimaantulo tulee tästä vielä hieman venymään.

EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisu vahingonkorvausvelvollisten määrittämisestä asfalttikartellissa

Euroopan unionin tuomioistuin on 14.3.2019 antanut tuomion korkeimman oikeuden pyytämään ennakkoratkaisuun asfalttikartelliin liittyvässä vahingonkorvausoikeudenkäynnissä. Asian taustalla on vuosina 1994 – 2002 Suomessa toiminut asfalttikartelli, jolla sovittiin maanlaajuisesti markkinoiden jakamisesta, hinnoista ja tarjousten tekemisestä urakoiden yhteydessä. Korkein hallinto-oikeus määräsi asfalttikartellista yhteensä yli 82 miljoonan euron seuraamusmaksut kartelliin osallistuneille yrityksille vuonna 2009.

Brexit vaikuttaa lukuisiin sopimuksiin – toimi nyt

Iso-Britannian parlamentti hylkäsi 12.3.2019 jo toistamiseen pääministeri Mayn EU:n kanssa neuvotteleman Brexit-sopimuksen, mikä ajoi Britannian jälleen epävarmuuden tilaan. Tällä hetkellä varmaa on ainoastaan se, että mikäli EU ja Britannia eivät saa sovittua lisäajasta Brexit-neuvotteluille, Britannian EU-jäsenyys päättyy ilman siirtymäaikaa ja Britanniasta tulee kertarysäyksellä EU:n ulkopuolinen maa 30.3.2019 klo 01.00 Suomen aikaa.

Artikkelit

Artikkelit eivät ole oikeudellisia neuvoja ja niissä on tiettyjä yksinkertaistuksia. Merkurius ei ota vastuuta miltään osin, mikäli artikkelien perusteella tehdään joitakin toimenpiteitä tai jätetään tekemättä joitakin toimenpiteitä. Kirjoittajat antavat mielellään tarkempia tietoja artikkeleissa käsitellyistä asioista