Artikkelit
- Yhteistoimintalain ehdotetut muutokset muutosneuvotteluvelvoitteen keventämisestä eduskunnan käsiteltäviksi
- Uusi kyberturvallisuuslaki aiheuttaa aiempaa laajempia tietoturvavelvollisuuksia teollisuuden toimijoille
- Markkinaoikeudelta linjaus sidosyksikköaseman määräysvaltakriteerin täyttymisestä
- Turnover Thresholds in the Finnish merger control regulations
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön 2023
- Käytännön vinkkejä sopimussakkoehdon muotoiluun
- Työnantaja – muistitko kaikki loppuvuoden deadlinet?
- Oikeuttaako ennakoimaton inflaatio muuttamaan sovittua hintaa?
- Yhteistoimintalain kokonaisuudistus – uusi laki voimaan 1.1.2022
- Tietosuojakatsaus 2021
- Kilpailukieltosopimuksia koskeva lakimuutos hyväksytty eduskunnassa
- Tietosuoja-update – komissiolta uusi tietosuojasopimusmalli sekä päätös uusista vakiosopimuslausekkeista henkilötietojen kansainvälisiin siirtoihin
- KKO 2021:9: Työntekijän kuulemisen viivästyminen otettiin huomioon arvioitaessa kohtuullista aikaa irtisanomisen toimittamiseksi
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön vuonna 2020
- Justice denied is justice delayed
- Hallituksen esitys: Jatkossa työnantajan tulisi maksaa työntekijälle korvausta kilpailukiellosta kiellon pituudesta riippumatta
- Apulaistietosuojavaltuutetun ratkaisu vaatii muuttamaan evästekäytäntöjä: suostumusta ei voi antaa selainasetuksissa
- Koronavirus force majeure -esteenä
- Komissiolta tiedonanto koskien suorahankintojen oikeutusta koronakriisissä
- Voidaanko julkisia hankintasopimuksia muuttaa koronavirusepidemian takia?
- GDPR-sakkoja satelee – Suomessa selvitty toistaiseksi huomautuksilla
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön vuonna 2019
- Incoterms 2020
- Työntekijän kuuleminen ja irtisanomisen toimittaminen kohtuullisessa ajassa
- Yksityisten osakeyhtiöiden osakepääomavaatimus poistui heinäkuun alussa
- Tosiasiallisten edunsaajien rekisteröintivelvollisuus alkaa 1.7.2019
- Välimiesmenettelylainsäädännön uudistaminen käynnistyi vuoden 2019 alussa – elinkeinoelämä toivoo uuden hallituksen vievän uudistuksen loppuun
- In-house-järjestelyt hankintalainsäädännössä – onko sidosyksikkö aina sidosyksikkö?
- Uutta tietosuojalainsäädäntöä tulossa voimaan
- EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisu vahingonkorvausvelvollisten määrittämisestä asfalttikartellissa
- Brexit vaikuttaa lukuisiin sopimuksiin – toimi nyt
- Lakiuudistus mahdollistaa 3D-kiinteistöt kaupunkikeskustojen kehittämisessä
- Ensimmäisiä sakkoja GDPR:n perusteella annettu Euroopassa
- Tietosuojalait hyväksytty eduskunnassa
- Finanssivalvonnalta tuore linjaus: GDPR:n hallinnollisten sakkojen vakuuttaminen on jatkossa kiellettyä
- Välimiesmenettelylaki kaipaa päivittämistä
- Tekoäly haastaa juridiikan
- Osakeyhtiöiden perustamista ja hallinnointia esitetään kevennettäväksi
- EU:n tuomioistuimelta merkittävä ratkaisu liittyen rekisterinpitäjän määritelmään
- Uusi liikesalaisuuslaki
- Koneoppiminen ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimus lainmukaisesta, kohtuullisesta ja läpinäkyvästä käsittelystä
- Application of the good faith principle under the CISG
- Edunvalvonnan kilpailuoikeudelliset rajat – markkinaoikeuden päätös bussiasiassa
- Korkeimman oikeuden linjaus välillisen vahingon korvattavuudesta – KKO 2017:74
- Korkein oikeus linjasi: miten konserniavustusta on osakeyhtiöoikeudellisesti arvioitava?
Artikkelit eivät ole oikeudellisia neuvoja ja niissä on tiettyjä yksinkertaistuksia. Merkurius ei ota vastuuta miltään osin, mikäli artikkelien perusteella tehdään joitakin toimenpiteitä tai jätetään tekemättä joitakin toimenpiteitä. Kirjoittajat antavat mielellään tarkempia tietoja artikkeleissa käsitellyistä asioista
Välimiesmenettelylainsäädännön uudistaminen käynnistyi vuoden 2019 alussa – elinkeinoelämä toivoo uuden hallituksen vievän uudistuksen loppuun
Oikeusministeri Antti Häkkänen ilmoitti 25.1.2019 välimiesmenettelylain uudistamisen käynnistämisestä todeten seuraavaa: ”Luottamus riidanratkaisun toimivuuteen ja oikeuksien toteutumiseen nousee yhä tärkeämmäksi tekijäksi yritystoiminnan ja investointien kannalta. Välimiesmenettely tarjoaa yrityksille kilpailukykyisen tavan riidanratkaisuun.”
Miksi lain uudistaminen on tarpeen?
Nykyinen välimiesmenettelylaki on vuodelta 1992 eikä sen sisältöä ole juurikaan päivitetty. Samaan aikaan yritysten odotukset nopeasta ja joustavasta erimielisyyksien ratkaisusta tuomioistuinten ulkopuolella ovat kuitenkin muuttuneet. Välimiesmenettelyssä ratkaistaan erityisesti yritysten välisiin sopimuksiin sekä yritystoimintaan liittyviä riitoja.
Eräänä keskeisenä ongelmana välimiesmenettelylaissa on pidetty etenkin kansainvälistä kauppaa käyvien yritysten osalta sitä, ettei lainsäädäntömme vastaa tältä osin YK:n kansainvälistä välimiesmenettelyä koskevaa mallilakia (ns. UNCITRALin mallilaki). Kyseinen mallilaki on tällä hetkellä hyväksytty noin 80 valtiossa, muun muassa Tanskassa, Norjassa, Saksassa ja Virossa. Näin ollen suomalaisten yritysten ulkomaiset sopimuskumppanit saattavat karsastaa suomalaista välimiesmenettelyä, koska he eivät tunne sen sisältöä. Tämä johtaa puolestaan siihen, etteivät ulkomaiset sopimuskumppanit hyväksy suomalaista välimiesmenettelyä riitojen ratkaisukeinoksi edes tilanteissa, joissa itse sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.
Mitkä ovat keskeiset muutostarpeet?
Keskeisimmistä muutostarpeista voidaan nostaa esille muutamia, joista osa liittyy myös puhtaasti kotimaiseen välimiesmenettelyyn:
1. Mitättömyyssäännökset poistettava: Välitystuomioiden pysyvyyttä horjuttaa mahdollisuus esittää välimiesmenettelylain 40 §:n mukainen mitättömyyskanne, jolle ei ole asetettu laissa määräaikaa. Mitättömyyssäännökset tulisikin poistaa, sillä riittävää on säätää mahdollisuudesta vaatia määräajassa välitystuomion kumoamista laissa säädetyin perustein.
2. Kumoamiskanteiden käsittelyn nopeuttaminen: Välitystuomioiden kumoamisprosessien (41 §) nostaminen vaarantaa osittain koko välimiesmenettelyn idean nopeana riitojenratkaisukeinona. Kumoamiskanteiden käsittely tapahtuu nykyään kolmiportaisesti yleisissä tuomioistuimissa kuten tavanomaisten riita-asioidenkin. Kumoamiskanteiden käsittelyä tulisi nopeuttaa esim. keskittämällä ne yhteen hovioikeuteen, jossa asia käsiteltäisiin kiireellisenä ensimmäisenä oikeusasteena.
3. Täytäntöönpano yhtenäistettävä KV-mallien pohjalta: Täytäntöönpanoa koskevat säännökset tulisi yhtenäistää UNCITRALin mallilain ja New Yorkin yleissopimuksen mukaisiksi.
4. Turvaamistoimien määräämistä koskeva toimivalta välimiesoikeudelle: Välimiesmenettelylaissa ei ole lainkaan säännöksiä turvaamistoimien määräämisestä. Turvaamistoimien sääntelyn osalta voisi esimerkkinä toimia myös Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysäännöt (36 §).
5. Ns. cut-off daten määräämisen mahdollisuus: Välimiesmenettelylaissa ei ole säädetty välimiesoikeudelle mahdollisuutta määrätä ajankohtaa, jonka jälkeen asianosaiset eivät saa esittää uusia vaatimuksia, väitteitä tai todisteita (ns. cut-off date). Tulevaan lakiin tulisi ottaa myös sitä koskeva nimenomainen säännös esimerkiksi Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöjen 33.3 §:n mukaisesti.
6. Salassapitoa koskeva säännös: Välimiesmenettelylaissa ei ole säännöstä menettelyn salassapidosta toisin kuin Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysäännöissä. Siitä tuleekin aina välimiesmenettelylakia sovellettaessa sopia erikseen ja salassapitoa koskevien säännösten lisääminen uuteen välimiesmenettelylakiin olisi perusteltua.
7. Välimiesten lukumäärä (1 vai 3): Uudistuksen yhteydessä tulee arvioida, onko lain tasolla pidettävä pääsääntönä kaikissa tilanteissa edelleen kolmen välimiehen menettelyä. Kotimaisten välimiesmenettelyjen osalta voisi harkita, että pääsäännöksi laissa voitaisiin ottaa yhden välimiehen menettely. Laissa voitaisiin toisaalta asettaa esimerkiksi euromääräinen intressiraja, jolloin rajan ylittävissä välimiesmenettelyissä valittaisiin kolme välimiestä. Keskuskauppakamarin käytännössä n. 3 miljoonan euron intressin ylittävissä välimiesmenettelyissä valitaan kolme välimiestä. Viime vuonna 89 % Keskuskauppakamarin menettelyistä oli yhden välimiehen menettelyitä. Yhden välimiehen menettely tuo ratkaisutoimintaan nopeutta ja kustannustehokkuutta.
Julkaistu 15.5.2019
Artikkelit
- Yhteistoimintalain ehdotetut muutokset muutosneuvotteluvelvoitteen keventämisestä eduskunnan käsiteltäviksi
- Uusi kyberturvallisuuslaki aiheuttaa aiempaa laajempia tietoturvavelvollisuuksia teollisuuden toimijoille
- Markkinaoikeudelta linjaus sidosyksikköaseman määräysvaltakriteerin täyttymisestä
- Turnover Thresholds in the Finnish merger control regulations
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön 2023
- Käytännön vinkkejä sopimussakkoehdon muotoiluun
- Työnantaja – muistitko kaikki loppuvuoden deadlinet?
- Oikeuttaako ennakoimaton inflaatio muuttamaan sovittua hintaa?
- Yhteistoimintalain kokonaisuudistus – uusi laki voimaan 1.1.2022
- Tietosuojakatsaus 2021
- Kilpailukieltosopimuksia koskeva lakimuutos hyväksytty eduskunnassa
- Tietosuoja-update – komissiolta uusi tietosuojasopimusmalli sekä päätös uusista vakiosopimuslausekkeista henkilötietojen kansainvälisiin siirtoihin
- KKO 2021:9: Työntekijän kuulemisen viivästyminen otettiin huomioon arvioitaessa kohtuullista aikaa irtisanomisen toimittamiseksi
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön vuonna 2020
- Justice denied is justice delayed
- Hallituksen esitys: Jatkossa työnantajan tulisi maksaa työntekijälle korvausta kilpailukiellosta kiellon pituudesta riippumatta
- Apulaistietosuojavaltuutetun ratkaisu vaatii muuttamaan evästekäytäntöjä: suostumusta ei voi antaa selainasetuksissa
- Koronavirus force majeure -esteenä
- Komissiolta tiedonanto koskien suorahankintojen oikeutusta koronakriisissä
- Voidaanko julkisia hankintasopimuksia muuttaa koronavirusepidemian takia?
- GDPR-sakkoja satelee – Suomessa selvitty toistaiseksi huomautuksilla
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön vuonna 2019
- Incoterms 2020
- Työntekijän kuuleminen ja irtisanomisen toimittaminen kohtuullisessa ajassa
- Yksityisten osakeyhtiöiden osakepääomavaatimus poistui heinäkuun alussa
- Tosiasiallisten edunsaajien rekisteröintivelvollisuus alkaa 1.7.2019
- Välimiesmenettelylainsäädännön uudistaminen käynnistyi vuoden 2019 alussa – elinkeinoelämä toivoo uuden hallituksen vievän uudistuksen loppuun
- In-house-järjestelyt hankintalainsäädännössä – onko sidosyksikkö aina sidosyksikkö?
- Uutta tietosuojalainsäädäntöä tulossa voimaan
- EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisu vahingonkorvausvelvollisten määrittämisestä asfalttikartellissa
- Brexit vaikuttaa lukuisiin sopimuksiin – toimi nyt
- Lakiuudistus mahdollistaa 3D-kiinteistöt kaupunkikeskustojen kehittämisessä
- Ensimmäisiä sakkoja GDPR:n perusteella annettu Euroopassa
- Tietosuojalait hyväksytty eduskunnassa
- Finanssivalvonnalta tuore linjaus: GDPR:n hallinnollisten sakkojen vakuuttaminen on jatkossa kiellettyä
- Välimiesmenettelylaki kaipaa päivittämistä
- Tekoäly haastaa juridiikan
- Osakeyhtiöiden perustamista ja hallinnointia esitetään kevennettäväksi
- EU:n tuomioistuimelta merkittävä ratkaisu liittyen rekisterinpitäjän määritelmään
- Uusi liikesalaisuuslaki
- Koneoppiminen ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimus lainmukaisesta, kohtuullisesta ja läpinäkyvästä käsittelystä
- Application of the good faith principle under the CISG
- Edunvalvonnan kilpailuoikeudelliset rajat – markkinaoikeuden päätös bussiasiassa
- Korkeimman oikeuden linjaus välillisen vahingon korvattavuudesta – KKO 2017:74
- Korkein oikeus linjasi: miten konserniavustusta on osakeyhtiöoikeudellisesti arvioitava?
Artikkelit eivät ole oikeudellisia neuvoja ja niissä on tiettyjä yksinkertaistuksia. Merkurius ei ota vastuuta miltään osin, mikäli artikkelien perusteella tehdään joitakin toimenpiteitä tai jätetään tekemättä joitakin toimenpiteitä. Kirjoittajat antavat mielellään tarkempia tietoja artikkeleissa käsitellyistä asioista
Asianajotoimisto Merkurius Oy | Keskustori 5 | 33100 Tampere