Tuomioistuinlaitos oli jo ennen covid-19-pandemiaa ruuhkautunut eikä ollut mitenkään poikkeuksellista, että vaativampien kaupallisten riitojen käsittelyssä kesti useampia vuosia etenkin, kun huomioidaan vielä valitusasteet. Nyt kun koronan aiheuttama lisäpaine tulee vielä tähän päälle, on odotettavissa käsittelyaikojen pidentyminen entisestään. Tuomioistuimet ovat koronan vuoksi joutuneet lykkäämään istuntoja ja jutturuuhkien purku ottaa oman aikansa.

Time is of the essence

Monessa liiketoimintaan liittyvässä erimielisyydessä on keskeistä saada asia nopeasti ratkaistua. Riitaisuuksien pitkittyminen on yrityksille erittäin epätoivottavaa ja myös organisaatiot joutuvat turhaan sitomaan resurssejaan erimielisyyden hoitamiseen pitkiksi ajoiksi. Kun lopullinen ratkaisu sitten saavutetaan useiden vuosien päästä, niin vaikka juttu voitettaisiinkin, voiton merkitys saattaa olla huomattavasti liudentunut ajan kulumisen ja siihen laitettujen resurssien vuoksi

Korona aiheuttaa myös lisäerimielisyyksiä yritysten välille

Sopimussuhteissa korona on aiheuttanut merkittäviä häiriötiloja ja odotettavissa on, että erilaisia sopimussuhteisiin liittyviä jälkiselvittelyjä tulee mm. ostajien ja myyjien, palvelun tuottajien ja tilaajien sekä vuokralaisten ja vuokranantajien välille. Koronan ensimmäisessä aallossa asioita saatiin monesti yhteisymmärryksessä ratkaistua, mutta tilanteen pitkittyessä ratkaisujen saavuttaminen vaikeutuu. Oletettavaa on, että jatkossa sopimusten sanamuotoja sekä osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia ryhdytään arvioimaan juridisesti kriittisemmin.

Välimiesmenettelyssä saa nopeasti lopullisen ratkaisun

Tässä tilanteessa kannattaa muistaa välimiesmenettely nopeana ja joustavana riitojen ratkaisukeinona. Välimiesmenettelyssä käsittelyn joutuisuus on korostetusti keskeinen periaate, joka myös käytännössä toimii erinomaisesti. Nopeudesta huolimatta välimiesmenettelyssä toteutuu myös riitojen ratkaisun pääperiaate eli reilu ja riittävä tilaisuus ajaa asiaansa.

Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan sääntöjen mukaan välimiesten on annettava ratkaisunsa yhdeksän (9) kuukauden kuluessa siitä, kun nämä ovat saaneet jutun asiakirjat. Valtaosaan jutuista (n. 90 %) valitaan vain yksi välimies, joka osaltaan takaa, että tavoite myös toteutuu. Välimiesmenettelyssä jutut eivät ruuhkaudu ja välimieslautakunta myös valvoo, että välimiehet antavat ratkaisunsa sääntöjen mukaisessa ajassa. Toki erityisestä syystä määräaikaa voidaan poikkeuksellisesti pidentää. Lisäksi toinen keskeinen elementti välimiesmenettelyssä on, että välitystuomio on lopullinen eikä siitä voi valittaa.

Nopeuden ja tehokkuuden takaamiseksi välimiesmenettelyssä laaditaan heti jutun alussa koko juttua koskeva aikataulu, johon osapuolet sitoutuvat. Aikataulu ulottuu aivan alusta aina välitystuomioon asti. Yleisissä tuomioistuimissa näin ei menetellä. Sovittu aikataulu helpottaa olennaisesti osapuolten valmistautumista asiaan, koska sen perusteella tietää suhteellisen tarkasti, miten prosessi etenee ja mitä toimenpiteitä missäkin vaiheessa vaaditaan. Yleisissä tuomioistuimissa jutun etenemistä ei voi kokonaisaikataulusuunnitelman puuttuessa ennustaa ja näin ollen jutun ajaminen on sekä asiamiehen että yrityksen näkökulmasta työläämpää ja hankalammin hallittavaa

Välimiesmenettelystä voidaan sopia myös erimielisyyden syntymisen jälkeen

Erimielisyys voidaan ratkaista välimiesmenettelyssä vain, jos siitä on sovittu kirjallisesti. Tavanomaisesti välityslauseke on kirjoitettu jo alun perin osapuolten väliseen sopimukseen ja tämä on suositeltava toimintatapa.

On kuitenkin huomattava, että välimiesmenettelystä voidaan pätevästi sopia myös erimielisyyden syntymisen jälkeenkin. Tämä edellyttää luonnollisesti molempien osapuolten suostumusta. Usein molempien intressinä on kuitenkin saada asiaan nopea ratkaisu ilman, että asiaa käsitellään yleisissä tuomioistuimissa ”avoimin ovin”. Yhtenä välimiesmenettelyn lisäetunahan on myös menettelyn ei-julkinen luonne.

Välimiesmenettely ei ole kallis riitojen ratkaisutapa

Yleisesti ajatellaan, että välimiesmenettely on kallista. Tämä yleinen käsitys on kuitenkin virheellinen ja välimiesmenettely on päinvastoin kokonaiskustannuksiltaan yleensä yleistä tuomioistuinmenettelyä edullisempi. Kun asiat käsitellään nopeasti, jäsentyneesti ja ilman mahdollisuutta ”toiseen kierrokseen” hovioikeudessa (tai jopa kolmanteen korkeimmassa oikeudessa), vältetään prosessin venymisen, uudelleen perehtymisen sekä useiden tuomioistuinkäsittelyjen kustannukset. Välimiesten palkkion määrää Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan sääntöjen mukaisissa välimiesmenettelyissä kyseinen lautakunta. Lautakunta käyttää palkkion määräämisessä julkista taulukkoa, jossa välimiehen palkkio on sidottu jutun intressiin.

Esimerkiksi riidassa, jossa intressi on 300.000 euroa, on välimiehen palkkion mediaani (jota yleensä noudatetaan) taulukon mukaan 17.250 euroa ja lautakunnan hallinnointimaksu 7.330 euroa. Kustannukset yhteensä ovat siis n. 25.000 euroa. Tuomioistuimissa kyseiset menettelyyn liittyvät kustannukset toki vältetään, mutta jutun pitkittymisestä aiheutuva asianajokustannusten kasvaminen, organisaation kustannusten kasvaminen ja ajan kuluminen itsessään tekevät välimiesmenettelystä kilpailukykyisen.

Haastammekin liikejuridisten riitojen osapuolet ja heitä avustavat asiamiehet harkitsemaan välimiesmenettelyä tuomioistuinmenettelyn sijaan myös tilanteissa, joissa etukäteen ei ole sovittu sen käyttämisestä.

Mikäli liikejuridisten riitojen ratkaisu ohjautuu välimiesmenettelyyn tuomioistuinten sijaan, voivat tuomioistuimet keskittää resurssinsa muihin asioihin ja jutturuuhkaa saadaan purettua.

Lopuksi toteamme, että ennen minkään prosessin käynnistämistä on aina syytä käydä asianmukaiset ja perusteelliset sovintoneuvottelut, koska valtaosa liikejuridisista erimielisyyksistä pystytään ratkaisemaan osapuolten välisissä neuvotteluissa. Sopiminen on luonnollisesti kaikista nopein ja edullisin riitojen ratkaisutapa.

Julkaistu 15.12.2020