Artikkelit
- Markkinaoikeudelta linjaus sidosyksikköaseman määräysvaltakriteerin täyttymisestä
- Turnover Thresholds in the Finnish merger control regulations
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön 2023
- Käytännön vinkkejä sopimussakkoehdon muotoiluun
- Työnantaja – muistitko kaikki loppuvuoden deadlinet?
- Oikeuttaako ennakoimaton inflaatio muuttamaan sovittua hintaa?
- Yhteistoimintalain kokonaisuudistus – uusi laki voimaan 1.1.2022
- Tietosuojakatsaus 2021
- Kilpailukieltosopimuksia koskeva lakimuutos hyväksytty eduskunnassa
- Tietosuoja-update – komissiolta uusi tietosuojasopimusmalli sekä päätös uusista vakiosopimuslausekkeista henkilötietojen kansainvälisiin siirtoihin
- KKO 2021:9: Työntekijän kuulemisen viivästyminen otettiin huomioon arvioitaessa kohtuullista aikaa irtisanomisen toimittamiseksi
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön vuonna 2020
- Justice denied is justice delayed
- Hallituksen esitys: Jatkossa työnantajan tulisi maksaa työntekijälle korvausta kilpailukiellosta kiellon pituudesta riippumatta
- Apulaistietosuojavaltuutetun ratkaisu vaatii muuttamaan evästekäytäntöjä: suostumusta ei voi antaa selainasetuksissa
- Koronavirus force majeure -esteenä
- Komissiolta tiedonanto koskien suorahankintojen oikeutusta koronakriisissä
- Voidaanko julkisia hankintasopimuksia muuttaa koronavirusepidemian takia?
- GDPR-sakkoja satelee – Suomessa selvitty toistaiseksi huomautuksilla
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön vuonna 2019
- Incoterms 2020
- Työntekijän kuuleminen ja irtisanomisen toimittaminen kohtuullisessa ajassa
- Yksityisten osakeyhtiöiden osakepääomavaatimus poistui heinäkuun alussa
- Tosiasiallisten edunsaajien rekisteröintivelvollisuus alkaa 1.7.2019
- Välimiesmenettelylainsäädännön uudistaminen käynnistyi vuoden 2019 alussa – elinkeinoelämä toivoo uuden hallituksen vievän uudistuksen loppuun
- In-house-järjestelyt hankintalainsäädännössä – onko sidosyksikkö aina sidosyksikkö?
- Uutta tietosuojalainsäädäntöä tulossa voimaan
- EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisu vahingonkorvausvelvollisten määrittämisestä asfalttikartellissa
- Brexit vaikuttaa lukuisiin sopimuksiin – toimi nyt
- Lakiuudistus mahdollistaa 3D-kiinteistöt kaupunkikeskustojen kehittämisessä
- Ensimmäisiä sakkoja GDPR:n perusteella annettu Euroopassa
- Tietosuojalait hyväksytty eduskunnassa
- Finanssivalvonnalta tuore linjaus: GDPR:n hallinnollisten sakkojen vakuuttaminen on jatkossa kiellettyä
- Välimiesmenettelylaki kaipaa päivittämistä
- Tekoäly haastaa juridiikan
- Osakeyhtiöiden perustamista ja hallinnointia esitetään kevennettäväksi
- EU:n tuomioistuimelta merkittävä ratkaisu liittyen rekisterinpitäjän määritelmään
- Uusi liikesalaisuuslaki
- Koneoppiminen ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimus lainmukaisesta, kohtuullisesta ja läpinäkyvästä käsittelystä
- Application of the good faith principle under the CISG
- Edunvalvonnan kilpailuoikeudelliset rajat – markkinaoikeuden päätös bussiasiassa
- Korkeimman oikeuden linjaus välillisen vahingon korvattavuudesta – KKO 2017:74
- Korkein oikeus linjasi: miten konserniavustusta on osakeyhtiöoikeudellisesti arvioitava?
Artikkelit eivät ole oikeudellisia neuvoja ja niissä on tiettyjä yksinkertaistuksia. Merkurius ei ota vastuuta miltään osin, mikäli artikkelien perusteella tehdään joitakin toimenpiteitä tai jätetään tekemättä joitakin toimenpiteitä. Kirjoittajat antavat mielellään tarkempia tietoja artikkeleissa käsitellyistä asioista
Oikeuttaako ennakoimaton inflaatio muuttamaan sovittua hintaa?
Sopimusoikeuden keskeinen pääsääntö on, että sopimuksia on noudatettava. Tämä koskee myös jälkikäteen arvioituna huonoiksi ja kannattamattomiksi osoittautuneita sopimuksia. Näin hinnanmuutosoikeuteen vaikuttaa ratkaisevasti se, onko siitä sovittu sopimuksessa.
Parhaassa tapauksessa toimittaja on neuvotellut sopimukseen lausekkeen, joka antaa toimittajalle oikeuden nostaa hintoja perustuen esimerkiksi tietyn indeksin muuttumiseen tai kohonneisiin tuotantokustannuksiin. On myös voitu sopia, että toimittajalla on oikeus nostaa hintaa sovitulla kaavalla, jos tietyn määritellyn raaka-aineen, esimerkiksi teräksen, hinta muuttuu vaikkapa yli 10 prosenttia. Edelleen kompromissina on voitu sopia ostajan kanssa, että ostajalla on oikeus irtautua kestosopimuksesta, mikäli toimittaja nostaa hintojaan yli sovitun raja-arvon.
Sopimuksessa voi olla myös hardship-lauseke, joka velvoittaa kummankin sopijapuolen neuvottelemaan vilpittömässä mielessä sopimusmuutoksesta, mikäli sopimuksen täyttäminen osoittautuisi olosuhteiden muuttumisen johdosta kohtuuttomaksi toiselle sopijapuolelle.
Force majeure -lauseke ei yleensä oikeuta muuttamaan hintoja. Ylivoimainen este (esimerkiksi tulipalo tai sota) saattaa oikeuttaa toimittajan saamaan lisää toimitusaikaa ja mahdollisesti tietyissä tilanteissa vetäytymään kaupasta, mutta se ei pääsääntöisesti oikeuta muuttamaan hintoja tai muita sopimusehtoja.
Sopimusten kohtuullistaminen on mahdollista, mutta kynnys on korkealla
Mikäli sovittu hinta johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen toimittajan kannalta, oikeustoimilain (228/1929) 36 § voi mahdollistaa myös hinnan kohtuullistamisen. Kynnys sovitteluun on kuitenkin hyvin korkealla. Poikkeustilanteissa sovittua hintaa on voitu kuitenkin oikeuskäytännössä kohtuullistaa (esim. KKO 1982-II-141 ja Kouvolan HO 17.1.2014). Suomesta löytyy myös aiemmin julkaistuja välimiesoikeuden ratkaisuja, joissa toimitushintoja on kohtuullistettu öljykriisin vuosina 1973–1974 aiheuttaman ennakoimattoman inflaation seurauksena.
Jotta kohtuullistaminen voisi ylipäätään olla mahdollista, tulisi kohtuuttomuuden asteen olla kokonaisuutena arvostellen merkittävä ja syyn siihen olla lisäksi ennakoimaton. Myös osapuolten keskinäinen asema otetaan huomioon kohtuuttomuusarvioinnissa.
Sovellettava laki vaikuttaa ratkaisuun
Sopijapuolet voivat lähtökohtaisesti sopia, minkä maan lakia sopimukseen sovelletaan. Mikäli sovellettava laki ei ole Suomi, saattaa se vaikuttaa toimittajan oikeuteen muuttaa hintoja. Pääsääntönä voidaan todeta, että oikeus hintojen muutokseen lienee kaikkein vaikeinta angloamerikkalaisessa oikeuskulttuurissa (esimerkiksi USA ja Iso-Britannia), jossa löytyy heikommin oikeuslähteitä, jotka oikeuttaisivat poikkeamaan sopimuksen sanamuodosta. Sen sijaan esim. Ruotsista, Saksasta ja Ranskasta näyttäisi löytyvän suomalaistyyppinen ”kohtuullistamispykälä” (esim. BGB 313, FCC 1195, Lag 1915:218 36§). Soveltamiskynnys on toki korkealla jokaisessa maassa.
Open book -hinnoittelu yksi ratkaisu jatkossa
Rationaalisesti toimivat sopijapuolet pyrkinevät löytämään uusissa sopimuksissa ratkaisuja, joissa yhdistyisi maltillinen riskilisä ja hintojen ennustettavuus. Yksi mahdollisuus olisi sopia open book -hinnoittelusta. Tällöin sovitaan toimittajalle kiinteä kateprosentti ja toimituksen hinta elää toimittajan tuotantokustannusten mukaan. Ostajalla on yleensä oikeus saada kustannusrakenne nähtäväkseen. Toimittajaa voidaan tässä mallissa motivoida tuottavuusparannuksiin sopimalla mekanismista, jolla mahdollisen tuottavuutta tehostavan parannuksen hyödyt jakautuvat kummallekin sopijapuolelle.
Artikkelit
- Markkinaoikeudelta linjaus sidosyksikköaseman määräysvaltakriteerin täyttymisestä
- Turnover Thresholds in the Finnish merger control regulations
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön 2023
- Käytännön vinkkejä sopimussakkoehdon muotoiluun
- Työnantaja – muistitko kaikki loppuvuoden deadlinet?
- Oikeuttaako ennakoimaton inflaatio muuttamaan sovittua hintaa?
- Yhteistoimintalain kokonaisuudistus – uusi laki voimaan 1.1.2022
- Tietosuojakatsaus 2021
- Kilpailukieltosopimuksia koskeva lakimuutos hyväksytty eduskunnassa
- Tietosuoja-update – komissiolta uusi tietosuojasopimusmalli sekä päätös uusista vakiosopimuslausekkeista henkilötietojen kansainvälisiin siirtoihin
- KKO 2021:9: Työntekijän kuulemisen viivästyminen otettiin huomioon arvioitaessa kohtuullista aikaa irtisanomisen toimittamiseksi
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön vuonna 2020
- Justice denied is justice delayed
- Hallituksen esitys: Jatkossa työnantajan tulisi maksaa työntekijälle korvausta kilpailukiellosta kiellon pituudesta riippumatta
- Apulaistietosuojavaltuutetun ratkaisu vaatii muuttamaan evästekäytäntöjä: suostumusta ei voi antaa selainasetuksissa
- Koronavirus force majeure -esteenä
- Komissiolta tiedonanto koskien suorahankintojen oikeutusta koronakriisissä
- Voidaanko julkisia hankintasopimuksia muuttaa koronavirusepidemian takia?
- GDPR-sakkoja satelee – Suomessa selvitty toistaiseksi huomautuksilla
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön vuonna 2019
- Incoterms 2020
- Työntekijän kuuleminen ja irtisanomisen toimittaminen kohtuullisessa ajassa
- Yksityisten osakeyhtiöiden osakepääomavaatimus poistui heinäkuun alussa
- Tosiasiallisten edunsaajien rekisteröintivelvollisuus alkaa 1.7.2019
- Välimiesmenettelylainsäädännön uudistaminen käynnistyi vuoden 2019 alussa – elinkeinoelämä toivoo uuden hallituksen vievän uudistuksen loppuun
- In-house-järjestelyt hankintalainsäädännössä – onko sidosyksikkö aina sidosyksikkö?
- Uutta tietosuojalainsäädäntöä tulossa voimaan
- EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisu vahingonkorvausvelvollisten määrittämisestä asfalttikartellissa
- Brexit vaikuttaa lukuisiin sopimuksiin – toimi nyt
- Lakiuudistus mahdollistaa 3D-kiinteistöt kaupunkikeskustojen kehittämisessä
- Ensimmäisiä sakkoja GDPR:n perusteella annettu Euroopassa
- Tietosuojalait hyväksytty eduskunnassa
- Finanssivalvonnalta tuore linjaus: GDPR:n hallinnollisten sakkojen vakuuttaminen on jatkossa kiellettyä
- Välimiesmenettelylaki kaipaa päivittämistä
- Tekoäly haastaa juridiikan
- Osakeyhtiöiden perustamista ja hallinnointia esitetään kevennettäväksi
- EU:n tuomioistuimelta merkittävä ratkaisu liittyen rekisterinpitäjän määritelmään
- Uusi liikesalaisuuslaki
- Koneoppiminen ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimus lainmukaisesta, kohtuullisesta ja läpinäkyvästä käsittelystä
- Application of the good faith principle under the CISG
- Edunvalvonnan kilpailuoikeudelliset rajat – markkinaoikeuden päätös bussiasiassa
- Korkeimman oikeuden linjaus välillisen vahingon korvattavuudesta – KKO 2017:74
- Korkein oikeus linjasi: miten konserniavustusta on osakeyhtiöoikeudellisesti arvioitava?
Artikkelit eivät ole oikeudellisia neuvoja ja niissä on tiettyjä yksinkertaistuksia. Merkurius ei ota vastuuta miltään osin, mikäli artikkelien perusteella tehdään joitakin toimenpiteitä tai jätetään tekemättä joitakin toimenpiteitä. Kirjoittajat antavat mielellään tarkempia tietoja artikkeleissa käsitellyistä asioista
Asianajotoimisto Merkurius Oy | Keskustori 5 | 33100 Tampere