Artikkelit
- Markkinaoikeudelta linjaus sidosyksikköaseman määräysvaltakriteerin täyttymisestä
- Turnover Thresholds in the Finnish merger control regulations
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön 2023
- Käytännön vinkkejä sopimussakkoehdon muotoiluun
- Työnantaja – muistitko kaikki loppuvuoden deadlinet?
- Oikeuttaako ennakoimaton inflaatio muuttamaan sovittua hintaa?
- Yhteistoimintalain kokonaisuudistus – uusi laki voimaan 1.1.2022
- Tietosuojakatsaus 2021
- Kilpailukieltosopimuksia koskeva lakimuutos hyväksytty eduskunnassa
- Tietosuoja-update – komissiolta uusi tietosuojasopimusmalli sekä päätös uusista vakiosopimuslausekkeista henkilötietojen kansainvälisiin siirtoihin
- KKO 2021:9: Työntekijän kuulemisen viivästyminen otettiin huomioon arvioitaessa kohtuullista aikaa irtisanomisen toimittamiseksi
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön vuonna 2020
- Justice denied is justice delayed
- Hallituksen esitys: Jatkossa työnantajan tulisi maksaa työntekijälle korvausta kilpailukiellosta kiellon pituudesta riippumatta
- Apulaistietosuojavaltuutetun ratkaisu vaatii muuttamaan evästekäytäntöjä: suostumusta ei voi antaa selainasetuksissa
- Koronavirus force majeure -esteenä
- Komissiolta tiedonanto koskien suorahankintojen oikeutusta koronakriisissä
- Voidaanko julkisia hankintasopimuksia muuttaa koronavirusepidemian takia?
- GDPR-sakkoja satelee – Suomessa selvitty toistaiseksi huomautuksilla
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön vuonna 2019
- Incoterms 2020
- Työntekijän kuuleminen ja irtisanomisen toimittaminen kohtuullisessa ajassa
- Yksityisten osakeyhtiöiden osakepääomavaatimus poistui heinäkuun alussa
- Tosiasiallisten edunsaajien rekisteröintivelvollisuus alkaa 1.7.2019
- Välimiesmenettelylainsäädännön uudistaminen käynnistyi vuoden 2019 alussa – elinkeinoelämä toivoo uuden hallituksen vievän uudistuksen loppuun
- In-house-järjestelyt hankintalainsäädännössä – onko sidosyksikkö aina sidosyksikkö?
- Uutta tietosuojalainsäädäntöä tulossa voimaan
- EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisu vahingonkorvausvelvollisten määrittämisestä asfalttikartellissa
- Brexit vaikuttaa lukuisiin sopimuksiin – toimi nyt
- Lakiuudistus mahdollistaa 3D-kiinteistöt kaupunkikeskustojen kehittämisessä
- Ensimmäisiä sakkoja GDPR:n perusteella annettu Euroopassa
- Tietosuojalait hyväksytty eduskunnassa
- Finanssivalvonnalta tuore linjaus: GDPR:n hallinnollisten sakkojen vakuuttaminen on jatkossa kiellettyä
- Välimiesmenettelylaki kaipaa päivittämistä
- Tekoäly haastaa juridiikan
- Osakeyhtiöiden perustamista ja hallinnointia esitetään kevennettäväksi
- EU:n tuomioistuimelta merkittävä ratkaisu liittyen rekisterinpitäjän määritelmään
- Uusi liikesalaisuuslaki
- Koneoppiminen ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimus lainmukaisesta, kohtuullisesta ja läpinäkyvästä käsittelystä
- Application of the good faith principle under the CISG
- Edunvalvonnan kilpailuoikeudelliset rajat – markkinaoikeuden päätös bussiasiassa
- Korkeimman oikeuden linjaus välillisen vahingon korvattavuudesta – KKO 2017:74
- Korkein oikeus linjasi: miten konserniavustusta on osakeyhtiöoikeudellisesti arvioitava?
Artikkelit eivät ole oikeudellisia neuvoja ja niissä on tiettyjä yksinkertaistuksia. Merkurius ei ota vastuuta miltään osin, mikäli artikkelien perusteella tehdään joitakin toimenpiteitä tai jätetään tekemättä joitakin toimenpiteitä. Kirjoittajat antavat mielellään tarkempia tietoja artikkeleissa käsitellyistä asioista
Brexit vaikuttaa lukuisiin sopimuksiin – toimi nyt
Iso-Britannian parlamentti hylkäsi 12.3.2019 jo toistamiseen pääministeri Mayn EU:n kanssa neuvotteleman Brexit-sopimuksen, mikä ajoi Britannian jälleen epävarmuuden tilaan. Tällä hetkellä varmaa on ainoastaan se, että mikäli EU ja Britannia eivät saa sovittua lisäajasta Brexit-neuvotteluille, Britannian EU-jäsenyys päättyy ilman siirtymäaikaa ja Britanniasta tulee kertarysäyksellä EU:n ulkopuolinen maa 30.3.2019 klo 01.00 Suomen aikaa.
Mihin yrityksiin Brexit vaikuttaa?
Brexit vaikuttaa välittömästi etenkin yrityksiin, jotka käyvät kauppaa Britannian kanssa, hankkivat tuotteita Britanniasta tai joiden tuotteet kulkevat Britannian kautta: toteutuessaan sopimukseton eli ns. kova Brexit vaikuttaisi välittömästi esimerkiksi tullimaksuihin ja -tariffeihin, toimitusaikoihin, erinäisiin ilmoitus- ja tarkastusvelvollisuuksiin sekä verovelvoitteiden lisääntymiseen, kun tavaroiden vapaa liikkuvuus Britannian ja EU:n välillä päättyy.
Mitä seurauksia Brexitillä voi olla sopimuksiin?
Kovan Brexitin seurauksena saattaa olla tiettyjen sopimusten muuttuminen taloudellisesti kannattamattomiksi tai ainakin merkittävästi epäedullisemmiksi esimerkiksi tullimaksujen tai pidentyvien toimitusaikojen myötä. Muuttuneet vaatimukset lisäävät ymmärrettävästi paineita myös hinta- ja sopimusmuutoksille.
Brexit aiheuttaa todennäköisesti myös sopimuksiin liittyviä tulkintaongelmia. Sopimuksessa on voitu sopia esimerkiksi EU-alueen kattavasta tavaramerkin käyttöoikeudesta, jälleenmyynti- ja agenttisopimusten aluerajauksista EU-alueelle tai sopimukseen voi sisältyä kielto henkilötietojen siirtämisestä EU:n ulkopuolelle. Brexitin jälkeen Britannian osalta noudatettavista menettelytavoista tulee sopia erikseen.
Mahdollistaako Brexit sopimuksen irtisanomisen?
Britannian High Court on hiljattain ottanut kantaa mahdollisuuteen irtisanoa vuokrasopimus Brexitin nojalla. Euroopan unionin lääkevirasto EMA oli nostanut kanteen vuokranantajaansa vastaan päättääkseen ennenaikaisesti Lontoon toimitilojensa määräaikaisen 25 vuoden vuokrasopimuksen vedoten Brexitin mukanaan tuomaan merkittävään olosuhdemuutokseen. EMA:n mukaan sopimuksen alkuperäisen tarkoituksen mukainen tilojen vuokraaminen Euroopan lääkeviraston käyttöön oli olosuhteiden yllättävän muuttumisen eli Brexitin vuoksi käynyt tai käymässä EMA:lle tosiasiassa mahdottomaksi, kun viraston toiminta tuli siirtää pois Britanniasta. Britannian High Court totesi kuitenkin ratkaisussaan, ettei Brexit muodosta riittävän painavaa perustetta irtisanoa määräaikaista vuokrasopimusta osapuolista riippumattomasta olosuhteiden muuttumisesta huolimatta. Kyse on toki yksittäistapauksesta, joten liian pitkälle meneviä yleistyksiä siitä ei voi tehdä.
Force Majeure -ehtoon eli niin sanottuun osapuolista riippumattomaan ylivoimaiseen esteeseen (kuten esimerkiksi luonnonmullistus tai sotatila) vetoaminen sopimuksen irtisanomisperusteena tai velvoitteiden täyttämättäjättämisperusteena on ollut myös yksi keskusteluaiheista. Todennäköistä on, että ainoastaan, mikäli osapuolet olisivat huomioineet Brexitin nimenomaisena Force Majeure -tilanteena, voitaisiin se lukea ylivoimaiseksi esteeksi ja välttää sopimusvelvoitteiden täyttäminen.
Vaikka irtisanominen tai Force Majeure -ehtoon vetoaminen ei Brexitin nojalla olisikaan suoraan mahdollista, niin tietyntyyppisiä sopimuksia tai sopimusehtoja voitaneen joka tapauksessa sovitella ja kohtuullistaa ainakin Suomen oikeustoimilain nojalla. Näin erityisesti sopimuksissa, joissa Brexitin johdosta toiselle osapuolelle tulisi täysin ennakoimattomia uusia kuluja maksettavaksi tai uusia velvoitteita hoidettavaksi (kuten tullimaksut ja vastaavat muodollisuudet), joita ei sopimuksen tekohetkellä ole voitu ennakoida.
Miten Brexitiin voi sopimuksissa varautua?
Uusien sopimusten osalta Brexitiin ja sen seurauksiin tulee pyrkiä varautumaan jo ennakolta. Britannia-liitännäisiin sopimuksiin on suositeltavaa lisätä erillinen Brexit-klausuuli, jolla sovitaan esimerkiksi (i) sopimusehtojen uudelleenneuvottelemisesta, (ii) irtisanomisesta, (iii) toimituksista pidättäytymisestä ja/tai toimitusaikojen pidentämisestä taikka (iv) hintamuutoksista Brexitin varalta. Lisäksi uusissa sopimuksissa on syytä kiinnittää korostuneesti huomiota mahdollisiin valuuttakurssimuutoksiin, tulli- ja verovelvoitteisiin sekä sovellettavaan lakiin ja riidanratkaisupaikkaan. Mikäli sopimukseen sisältyy myös henkilötietojen käsittelyä, on sovittava siitä, miten tiedot jatkossa siirtyvät EU:n ulkopuolelle Britanniaan.
Nykyisten sopimusten osalta tilanne on haastavampi. Alla on lyhyt tarkistuslista sopimuksiin liittyvistä toimenpiteistä, jotka on suositeltavaa käydä läpi Brexitin varalta:
1. käy läpi keskeiset sopimukset, joilla on liityntä Britanniaan;
2. selvitä tulli- ja muut vastaavat tuonti- ja vientivelvollisuudet etukäteen;
3. mikäli siirrät henkilötietoja Britanniaan, varmista, että tietojen siirrossa noudatetaan tietosuoja-asetuksen mukaan sallittuja erityisiä siirtomekanismeja Brexitin jälkeen; ja
4. aloita neuvottelut ja tee tarvittavat ilmoitukset mahdollisista sopimus- ja hintamuutoksista hyvissä ajoin.
Yhtä oikeaa ja kaikkiin tilanteisiin soveltuvaa toimintamallia ei ymmärrettävästi voi antaa. Viimeistään nyt on kuitenkin syytä ryhtyä toimenpiteisiin ja varautua mahdollisuuksien mukaan myös sopimuksettomaan Brexitiin.
Tommi Härmä, Counsel
Heli Piksilä-Rantanen, Partner
Artikkelit
- Markkinaoikeudelta linjaus sidosyksikköaseman määräysvaltakriteerin täyttymisestä
- Turnover Thresholds in the Finnish merger control regulations
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön 2023
- Käytännön vinkkejä sopimussakkoehdon muotoiluun
- Työnantaja – muistitko kaikki loppuvuoden deadlinet?
- Oikeuttaako ennakoimaton inflaatio muuttamaan sovittua hintaa?
- Yhteistoimintalain kokonaisuudistus – uusi laki voimaan 1.1.2022
- Tietosuojakatsaus 2021
- Kilpailukieltosopimuksia koskeva lakimuutos hyväksytty eduskunnassa
- Tietosuoja-update – komissiolta uusi tietosuojasopimusmalli sekä päätös uusista vakiosopimuslausekkeista henkilötietojen kansainvälisiin siirtoihin
- KKO 2021:9: Työntekijän kuulemisen viivästyminen otettiin huomioon arvioitaessa kohtuullista aikaa irtisanomisen toimittamiseksi
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön vuonna 2020
- Justice denied is justice delayed
- Hallituksen esitys: Jatkossa työnantajan tulisi maksaa työntekijälle korvausta kilpailukiellosta kiellon pituudesta riippumatta
- Apulaistietosuojavaltuutetun ratkaisu vaatii muuttamaan evästekäytäntöjä: suostumusta ei voi antaa selainasetuksissa
- Koronavirus force majeure -esteenä
- Komissiolta tiedonanto koskien suorahankintojen oikeutusta koronakriisissä
- Voidaanko julkisia hankintasopimuksia muuttaa koronavirusepidemian takia?
- GDPR-sakkoja satelee – Suomessa selvitty toistaiseksi huomautuksilla
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön vuonna 2019
- Incoterms 2020
- Työntekijän kuuleminen ja irtisanomisen toimittaminen kohtuullisessa ajassa
- Yksityisten osakeyhtiöiden osakepääomavaatimus poistui heinäkuun alussa
- Tosiasiallisten edunsaajien rekisteröintivelvollisuus alkaa 1.7.2019
- Välimiesmenettelylainsäädännön uudistaminen käynnistyi vuoden 2019 alussa – elinkeinoelämä toivoo uuden hallituksen vievän uudistuksen loppuun
- In-house-järjestelyt hankintalainsäädännössä – onko sidosyksikkö aina sidosyksikkö?
- Uutta tietosuojalainsäädäntöä tulossa voimaan
- EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisu vahingonkorvausvelvollisten määrittämisestä asfalttikartellissa
- Brexit vaikuttaa lukuisiin sopimuksiin – toimi nyt
- Lakiuudistus mahdollistaa 3D-kiinteistöt kaupunkikeskustojen kehittämisessä
- Ensimmäisiä sakkoja GDPR:n perusteella annettu Euroopassa
- Tietosuojalait hyväksytty eduskunnassa
- Finanssivalvonnalta tuore linjaus: GDPR:n hallinnollisten sakkojen vakuuttaminen on jatkossa kiellettyä
- Välimiesmenettelylaki kaipaa päivittämistä
- Tekoäly haastaa juridiikan
- Osakeyhtiöiden perustamista ja hallinnointia esitetään kevennettäväksi
- EU:n tuomioistuimelta merkittävä ratkaisu liittyen rekisterinpitäjän määritelmään
- Uusi liikesalaisuuslaki
- Koneoppiminen ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimus lainmukaisesta, kohtuullisesta ja läpinäkyvästä käsittelystä
- Application of the good faith principle under the CISG
- Edunvalvonnan kilpailuoikeudelliset rajat – markkinaoikeuden päätös bussiasiassa
- Korkeimman oikeuden linjaus välillisen vahingon korvattavuudesta – KKO 2017:74
- Korkein oikeus linjasi: miten konserniavustusta on osakeyhtiöoikeudellisesti arvioitava?
Artikkelit eivät ole oikeudellisia neuvoja ja niissä on tiettyjä yksinkertaistuksia. Merkurius ei ota vastuuta miltään osin, mikäli artikkelien perusteella tehdään joitakin toimenpiteitä tai jätetään tekemättä joitakin toimenpiteitä. Kirjoittajat antavat mielellään tarkempia tietoja artikkeleissa käsitellyistä asioista
Asianajotoimisto Merkurius Oy | Keskustori 5 | 33100 Tampere