Artikkelit
- Yhteistoimintalain ehdotetut muutokset muutosneuvotteluvelvoitteen keventämisestä eduskunnan käsiteltäviksi
- Uusi kyberturvallisuuslaki aiheuttaa aiempaa laajempia tietoturvavelvollisuuksia teollisuuden toimijoille
- Markkinaoikeudelta linjaus sidosyksikköaseman määräysvaltakriteerin täyttymisestä
- Turnover Thresholds in the Finnish merger control regulations
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön 2023
- Käytännön vinkkejä sopimussakkoehdon muotoiluun
- Työnantaja – muistitko kaikki loppuvuoden deadlinet?
- Oikeuttaako ennakoimaton inflaatio muuttamaan sovittua hintaa?
- Yhteistoimintalain kokonaisuudistus – uusi laki voimaan 1.1.2022
- Tietosuojakatsaus 2021
- Kilpailukieltosopimuksia koskeva lakimuutos hyväksytty eduskunnassa
- Tietosuoja-update – komissiolta uusi tietosuojasopimusmalli sekä päätös uusista vakiosopimuslausekkeista henkilötietojen kansainvälisiin siirtoihin
- KKO 2021:9: Työntekijän kuulemisen viivästyminen otettiin huomioon arvioitaessa kohtuullista aikaa irtisanomisen toimittamiseksi
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön vuonna 2020
- Justice denied is justice delayed
- Hallituksen esitys: Jatkossa työnantajan tulisi maksaa työntekijälle korvausta kilpailukiellosta kiellon pituudesta riippumatta
- Apulaistietosuojavaltuutetun ratkaisu vaatii muuttamaan evästekäytäntöjä: suostumusta ei voi antaa selainasetuksissa
- Koronavirus force majeure -esteenä
- Komissiolta tiedonanto koskien suorahankintojen oikeutusta koronakriisissä
- Voidaanko julkisia hankintasopimuksia muuttaa koronavirusepidemian takia?
- GDPR-sakkoja satelee – Suomessa selvitty toistaiseksi huomautuksilla
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön vuonna 2019
- Incoterms 2020
- Työntekijän kuuleminen ja irtisanomisen toimittaminen kohtuullisessa ajassa
- Yksityisten osakeyhtiöiden osakepääomavaatimus poistui heinäkuun alussa
- Tosiasiallisten edunsaajien rekisteröintivelvollisuus alkaa 1.7.2019
- Välimiesmenettelylainsäädännön uudistaminen käynnistyi vuoden 2019 alussa – elinkeinoelämä toivoo uuden hallituksen vievän uudistuksen loppuun
- In-house-järjestelyt hankintalainsäädännössä – onko sidosyksikkö aina sidosyksikkö?
- Uutta tietosuojalainsäädäntöä tulossa voimaan
- EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisu vahingonkorvausvelvollisten määrittämisestä asfalttikartellissa
- Brexit vaikuttaa lukuisiin sopimuksiin – toimi nyt
- Lakiuudistus mahdollistaa 3D-kiinteistöt kaupunkikeskustojen kehittämisessä
- Ensimmäisiä sakkoja GDPR:n perusteella annettu Euroopassa
- Tietosuojalait hyväksytty eduskunnassa
- Finanssivalvonnalta tuore linjaus: GDPR:n hallinnollisten sakkojen vakuuttaminen on jatkossa kiellettyä
- Välimiesmenettelylaki kaipaa päivittämistä
- Tekoäly haastaa juridiikan
- Osakeyhtiöiden perustamista ja hallinnointia esitetään kevennettäväksi
- EU:n tuomioistuimelta merkittävä ratkaisu liittyen rekisterinpitäjän määritelmään
- Uusi liikesalaisuuslaki
- Koneoppiminen ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimus lainmukaisesta, kohtuullisesta ja läpinäkyvästä käsittelystä
- Application of the good faith principle under the CISG
- Edunvalvonnan kilpailuoikeudelliset rajat – markkinaoikeuden päätös bussiasiassa
- Korkeimman oikeuden linjaus välillisen vahingon korvattavuudesta – KKO 2017:74
- Korkein oikeus linjasi: miten konserniavustusta on osakeyhtiöoikeudellisesti arvioitava?
Artikkelit eivät ole oikeudellisia neuvoja ja niissä on tiettyjä yksinkertaistuksia. Merkurius ei ota vastuuta miltään osin, mikäli artikkelien perusteella tehdään joitakin toimenpiteitä tai jätetään tekemättä joitakin toimenpiteitä. Kirjoittajat antavat mielellään tarkempia tietoja artikkeleissa käsitellyistä asioista
Lakiuudistus mahdollistaa 3D-kiinteistöt kaupunkikeskustojen kehittämisessä
Tampereen keskustassa on jo pitkään rakennettu vertikaalisesti. Pysäköintiluolia, kauppakeskuksia, kansirakenteita ja vastaavia monitasoisia rakennushankkeita on suunniteltu ja toteutettu perinteisten 2D-kiinteistöjen (peruskiinteistö) omistajien ja muiden asianosaisten välillä sovittujen hallinnanjako- ja maanvuokrasopimusten sekä erilaisten rasite- ja muiden järjestelyjen pohjalta. Rakennushankkeita ei ole kuitenkaan voitu ennen 8/2018 voimaan tullutta uudistusta toteuttaa ratkaisuin, joita 3D-kiinteistöt mahdollistavat.
Uudistuksen myötä asemakaava-alueella peruskiinteistöstä voidaan erottaa itsenäinen 3D-kiinteistö, joka voi sijaita kokonaan tai osittain maan alla tai ilmassa.
Uudistus ei itsessään luo asianosaisille oikeuksia taikka toimimisvelvoitteita. Omistusoikeuden syntymekanismeihin, suojaan tai luovuttamiseen ei myöskään ole tullut muutoksia. Valtaosa kiinteistöistä on ja pysyy jatkossakin peruskiinteistöinä niille kuuluvin ulottuvuus- ym. oikeuksin.
Uudistuksella on pyritty yksinkertaistamaan ja joustavoittamaan suurten ja monitasoisten rakennushankkeiden toteuttamista sekä selkeyttämään kiinteistörekisterijärjestelmän yhteyttä reaalimaailman kolmiulotteiseen toteutukseen nähden. 3D-kiinteistö mahdollistaa kiinteistöjen ja rakennusten omistamiseen ja hallintaan liittyvien oikeudellisten kysymysten selkeyttämisen sekä niiden käyttämisen tehokkaammin kiinteistökauppojen ja -vakuuksien kohteena. Kunnan määräämä käyttötarkoitukseen perustuva kiinteistövero on mahdollista kohdentaa suoraan oikein sen sijaan, että se jäisi sopimuksen varaisesti asianosaisten kesken jaettavaksi.
3D-kiinteistön etuja voidaan tarkastella esimerkiksi rakennettaessa maanalaista pysäköintitilaa. Aiemmin ei ole ollut mahdollista perustaa maan alle omaa kiinteistöä. Hallinnanjakosopimuksen käyttäminen maanalaisen tilan osittamiseksi ei ole ollut sekään aina mahdollista, koska keskusta-alueilla maanpinnan tasossa olevan kiinteistön määräosainen yhteisomistus on ollut vaikeaa ja monesti mahdotonta saavuttaa. Suurikaan maanalainen pysäköintilaitos ei ole voinut toimia ns. tehokkaan omistuksen kohteena, vaan esimerkiksi sen hallinta on jouduttu järjestelemään monimutkaisin ei-pysyvin käyttöoikeusjärjestelyin. Rakennettua tilaa ei ole voitu myöskään käyttää rahoituksen vakuudeksi kiinnitettävänä kohteena, vaikka samalla sen hankkiminen ja rakentaminen on ollut kallista ja usein mahdollista vain julkisen sektorin ja rahoituksen turvin.
Uudistuksella maanalaisesta tilasta on muodostettavissa oma tai vaikkapa useampi itsenäinen vaihdanta- ja kiinnityskelpoinen 3D-kiinteistö. Samalla 3D-kiinteistöön kohdistuvat oikeudet ja velvoitteet on mahdollista ankkuroida pysyvämmin ja läpinäkyvämmin kuin tähän asti toteutetuilla malleilla.
Uudistus ei poista yhteisjärjestelysopimusten, eri rasitteiden ja muiden sopimusten merkitystä rakentamisessa, kiinteistöjen käytössä ja hallinnassa. Parhaassa tapauksessa 3D-kiinteistö kuitenkin vähentää sen hallinnan järjestämiseen ja päätöksentekoon liittyvää monimutkaisuutta sekä näistä aiheutuvia kustannuksia.
Odotamme mielenkiinnolla, miten hanketoteuttajat ja kiinteistönomistajat ottavat uudistuksen käytännössä vastaan ja kuinka 3D-kiinteistöt näkyvät jatkossa hybridihankkeiden toteutuksessa.
Tomi Kauppinen, Partner
Artikkelit
- Yhteistoimintalain ehdotetut muutokset muutosneuvotteluvelvoitteen keventämisestä eduskunnan käsiteltäviksi
- Uusi kyberturvallisuuslaki aiheuttaa aiempaa laajempia tietoturvavelvollisuuksia teollisuuden toimijoille
- Markkinaoikeudelta linjaus sidosyksikköaseman määräysvaltakriteerin täyttymisestä
- Turnover Thresholds in the Finnish merger control regulations
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön 2023
- Käytännön vinkkejä sopimussakkoehdon muotoiluun
- Työnantaja – muistitko kaikki loppuvuoden deadlinet?
- Oikeuttaako ennakoimaton inflaatio muuttamaan sovittua hintaa?
- Yhteistoimintalain kokonaisuudistus – uusi laki voimaan 1.1.2022
- Tietosuojakatsaus 2021
- Kilpailukieltosopimuksia koskeva lakimuutos hyväksytty eduskunnassa
- Tietosuoja-update – komissiolta uusi tietosuojasopimusmalli sekä päätös uusista vakiosopimuslausekkeista henkilötietojen kansainvälisiin siirtoihin
- KKO 2021:9: Työntekijän kuulemisen viivästyminen otettiin huomioon arvioitaessa kohtuullista aikaa irtisanomisen toimittamiseksi
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön vuonna 2020
- Justice denied is justice delayed
- Hallituksen esitys: Jatkossa työnantajan tulisi maksaa työntekijälle korvausta kilpailukiellosta kiellon pituudesta riippumatta
- Apulaistietosuojavaltuutetun ratkaisu vaatii muuttamaan evästekäytäntöjä: suostumusta ei voi antaa selainasetuksissa
- Koronavirus force majeure -esteenä
- Komissiolta tiedonanto koskien suorahankintojen oikeutusta koronakriisissä
- Voidaanko julkisia hankintasopimuksia muuttaa koronavirusepidemian takia?
- GDPR-sakkoja satelee – Suomessa selvitty toistaiseksi huomautuksilla
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön vuonna 2019
- Incoterms 2020
- Työntekijän kuuleminen ja irtisanomisen toimittaminen kohtuullisessa ajassa
- Yksityisten osakeyhtiöiden osakepääomavaatimus poistui heinäkuun alussa
- Tosiasiallisten edunsaajien rekisteröintivelvollisuus alkaa 1.7.2019
- Välimiesmenettelylainsäädännön uudistaminen käynnistyi vuoden 2019 alussa – elinkeinoelämä toivoo uuden hallituksen vievän uudistuksen loppuun
- In-house-järjestelyt hankintalainsäädännössä – onko sidosyksikkö aina sidosyksikkö?
- Uutta tietosuojalainsäädäntöä tulossa voimaan
- EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisu vahingonkorvausvelvollisten määrittämisestä asfalttikartellissa
- Brexit vaikuttaa lukuisiin sopimuksiin – toimi nyt
- Lakiuudistus mahdollistaa 3D-kiinteistöt kaupunkikeskustojen kehittämisessä
- Ensimmäisiä sakkoja GDPR:n perusteella annettu Euroopassa
- Tietosuojalait hyväksytty eduskunnassa
- Finanssivalvonnalta tuore linjaus: GDPR:n hallinnollisten sakkojen vakuuttaminen on jatkossa kiellettyä
- Välimiesmenettelylaki kaipaa päivittämistä
- Tekoäly haastaa juridiikan
- Osakeyhtiöiden perustamista ja hallinnointia esitetään kevennettäväksi
- EU:n tuomioistuimelta merkittävä ratkaisu liittyen rekisterinpitäjän määritelmään
- Uusi liikesalaisuuslaki
- Koneoppiminen ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimus lainmukaisesta, kohtuullisesta ja läpinäkyvästä käsittelystä
- Application of the good faith principle under the CISG
- Edunvalvonnan kilpailuoikeudelliset rajat – markkinaoikeuden päätös bussiasiassa
- Korkeimman oikeuden linjaus välillisen vahingon korvattavuudesta – KKO 2017:74
- Korkein oikeus linjasi: miten konserniavustusta on osakeyhtiöoikeudellisesti arvioitava?
Artikkelit eivät ole oikeudellisia neuvoja ja niissä on tiettyjä yksinkertaistuksia. Merkurius ei ota vastuuta miltään osin, mikäli artikkelien perusteella tehdään joitakin toimenpiteitä tai jätetään tekemättä joitakin toimenpiteitä. Kirjoittajat antavat mielellään tarkempia tietoja artikkeleissa käsitellyistä asioista
Asianajotoimisto Merkurius Oy | Keskustori 5 | 33100 Tampere