Artikkelit
- Yhteistoimintalain ehdotetut muutokset muutosneuvotteluvelvoitteen keventämisestä eduskunnan käsiteltäviksi
- Uusi kyberturvallisuuslaki aiheuttaa aiempaa laajempia tietoturvavelvollisuuksia teollisuuden toimijoille
- Markkinaoikeudelta linjaus sidosyksikköaseman määräysvaltakriteerin täyttymisestä
- Turnover Thresholds in the Finnish merger control regulations
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön 2023
- Käytännön vinkkejä sopimussakkoehdon muotoiluun
- Työnantaja – muistitko kaikki loppuvuoden deadlinet?
- Oikeuttaako ennakoimaton inflaatio muuttamaan sovittua hintaa?
- Yhteistoimintalain kokonaisuudistus – uusi laki voimaan 1.1.2022
- Tietosuojakatsaus 2021
- Kilpailukieltosopimuksia koskeva lakimuutos hyväksytty eduskunnassa
- Tietosuoja-update – komissiolta uusi tietosuojasopimusmalli sekä päätös uusista vakiosopimuslausekkeista henkilötietojen kansainvälisiin siirtoihin
- KKO 2021:9: Työntekijän kuulemisen viivästyminen otettiin huomioon arvioitaessa kohtuullista aikaa irtisanomisen toimittamiseksi
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön vuonna 2020
- Justice denied is justice delayed
- Hallituksen esitys: Jatkossa työnantajan tulisi maksaa työntekijälle korvausta kilpailukiellosta kiellon pituudesta riippumatta
- Apulaistietosuojavaltuutetun ratkaisu vaatii muuttamaan evästekäytäntöjä: suostumusta ei voi antaa selainasetuksissa
- Koronavirus force majeure -esteenä
- Komissiolta tiedonanto koskien suorahankintojen oikeutusta koronakriisissä
- Voidaanko julkisia hankintasopimuksia muuttaa koronavirusepidemian takia?
- GDPR-sakkoja satelee – Suomessa selvitty toistaiseksi huomautuksilla
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön vuonna 2019
- Incoterms 2020
- Työntekijän kuuleminen ja irtisanomisen toimittaminen kohtuullisessa ajassa
- Yksityisten osakeyhtiöiden osakepääomavaatimus poistui heinäkuun alussa
- Tosiasiallisten edunsaajien rekisteröintivelvollisuus alkaa 1.7.2019
- Välimiesmenettelylainsäädännön uudistaminen käynnistyi vuoden 2019 alussa – elinkeinoelämä toivoo uuden hallituksen vievän uudistuksen loppuun
- In-house-järjestelyt hankintalainsäädännössä – onko sidosyksikkö aina sidosyksikkö?
- Uutta tietosuojalainsäädäntöä tulossa voimaan
- EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisu vahingonkorvausvelvollisten määrittämisestä asfalttikartellissa
- Brexit vaikuttaa lukuisiin sopimuksiin – toimi nyt
- Lakiuudistus mahdollistaa 3D-kiinteistöt kaupunkikeskustojen kehittämisessä
- Ensimmäisiä sakkoja GDPR:n perusteella annettu Euroopassa
- Tietosuojalait hyväksytty eduskunnassa
- Finanssivalvonnalta tuore linjaus: GDPR:n hallinnollisten sakkojen vakuuttaminen on jatkossa kiellettyä
- Välimiesmenettelylaki kaipaa päivittämistä
- Tekoäly haastaa juridiikan
- Osakeyhtiöiden perustamista ja hallinnointia esitetään kevennettäväksi
- EU:n tuomioistuimelta merkittävä ratkaisu liittyen rekisterinpitäjän määritelmään
- Uusi liikesalaisuuslaki
- Koneoppiminen ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimus lainmukaisesta, kohtuullisesta ja läpinäkyvästä käsittelystä
- Application of the good faith principle under the CISG
- Edunvalvonnan kilpailuoikeudelliset rajat – markkinaoikeuden päätös bussiasiassa
- Korkeimman oikeuden linjaus välillisen vahingon korvattavuudesta – KKO 2017:74
- Korkein oikeus linjasi: miten konserniavustusta on osakeyhtiöoikeudellisesti arvioitava?
Artikkelit eivät ole oikeudellisia neuvoja ja niissä on tiettyjä yksinkertaistuksia. Merkurius ei ota vastuuta miltään osin, mikäli artikkelien perusteella tehdään joitakin toimenpiteitä tai jätetään tekemättä joitakin toimenpiteitä. Kirjoittajat antavat mielellään tarkempia tietoja artikkeleissa käsitellyistä asioista
Kilpailukieltosopimuksia koskeva lakimuutos hyväksytty eduskunnassa
Eduskunta on eilen hyväksynyt työsopimuslain kilpailukieltosopimuksia koskevan lakimuutoksen ja uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022. Kilpailukieltoja käsittelevän työsopimuslain 3 luvun 5 §:n suurin muutos koskee työnantajan velvollisuutta maksaa työntekijälle korvausta kilpailukielloista. Jatkossa työnantajan tulee maksaa työntekijälle korvausta rajoitusajan pituudesta huolimatta, kun aiemmin ainoastaan yli kuuden kuukauden mittaisista kilpailukielloista on tullut maksaa työntekijälle kohtuullinen korvaus. Muutoksen myötä korvauksen suuruus myös tulee suoraan laista.
Olemme kirjoittaneet ehdotetuista muutoksista tarkemmin marraskuussa 2020 julkaistussa artikkelissamme, jonka pääset lukemaan täältä . Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset muuttamattomina.
Työnantajien on tärkeää huomioida, että vuoden mittaisen siirtymäajan jälkeen myös ennen uuden lain voimaantuloa sovittuihin kilpailukieltoihin sovelletaan uuden lain säännöksiä. Työnantajien kannattaa varautua uuden lain mukanaan tuomiin muutoksiin käymällä läpi alla olevassa muistilistassa mainitut asiat:
1. Työntekijöiden kanssa tehtyjen kilpailukieltosopimusten läpikäynti
Kilpailukieltosopimuksia on voitu solmia työntekijöiden kanssa erillisinä sopimuksina tai ne voivat olla suoraan työsopimusten ehtoina. Myös muita kuin kilpailukielloksi nimettyjä sopimuksia tai sopimusehtoja voidaan pitää työsopimuslain 3 luvun 5 §:ssä tarkoitettuina kilpailukieltosopimuksina, mikäli sopimuksen tai sopimusehdon tosiasiallinen sisältö rajoittaa työntekijän oikeutta siirtyä kilpailevan työnantajan palvelukseen tai harjoittaa tällaista toimintaa omaan lukuunsa.
Työsopimusten läpikäynnille on hyvä varata riittävästi aikaa, jotta mahdolliset kilpailukieltojen irtisanomiset ehditään tehdä siirtymäajan kuluessa, eli viimeistään 31.12.2022.
2. Tarpeettomiksi arvioitujen kilpailukieltojen irtisanominen
Mikäli työnantajan arvion mukaan kilpailukielloille ei ole enää lainkaan tarvetta, tai sellaista tarvetta, että niistä kannattaisi maksaa lain määrittämä korvaus, kilpailukiellot voidaan siirtymäajan kuluessa irtisanoa työnantajan yksipuolisella ilmoituksella ilman irtisanomisaikaa. Kilpailukiellot voidaan irtisanoa myös siirtymäajan päättymisen jälkeen, mutta tällöin irtisanominen tulee voimaan vasta lain mukaisen irtisanomisajan (vähintään kolmasosa rajoitusajan pituudesta ja kuitenkin aina vähintään kaksi kuukautta) kuluttua. Tuolloin kilpailukieltosopimusta ei voi irtisanoa enää työntekijän irtisanomisilmoituksen jälkeen, ellei tästä erikseen hänen kanssaan sovita.
3. Työsopimuspohjien läpikäynti
Vanhojen työsopimusten läpikäynnin lisäksi yrityksessä mahdollisesti käytössä olevat työsopimuspohjat ja -mallit kannattaa päivittää kilpailukieltoehtojen osalta. Korvausvelvollisuuden laajentuessa kannattaa viimeistään varmistaa, ettei kilpailukieltoja solmita epähuomiossa turhaan valmiita työsopimusmalleja käytettäessä. Työsopimusmallien tulisi ohjata käyttäjiään siihen, että kilpailukiellon kohdalla tehdään aina tapauskohtainen harkinta, jossa arvioidaan, täyttyvätkö kilpailukiellon edellytykset juuri kyseisen työntekijän kohdalla ja onko kilpailukiellosta saatava hyöty riittävä suhteessa siitä koituvaan korvausvelvollisuuteen.
Artikkelit
- Yhteistoimintalain ehdotetut muutokset muutosneuvotteluvelvoitteen keventämisestä eduskunnan käsiteltäviksi
- Uusi kyberturvallisuuslaki aiheuttaa aiempaa laajempia tietoturvavelvollisuuksia teollisuuden toimijoille
- Markkinaoikeudelta linjaus sidosyksikköaseman määräysvaltakriteerin täyttymisestä
- Turnover Thresholds in the Finnish merger control regulations
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön 2023
- Käytännön vinkkejä sopimussakkoehdon muotoiluun
- Työnantaja – muistitko kaikki loppuvuoden deadlinet?
- Oikeuttaako ennakoimaton inflaatio muuttamaan sovittua hintaa?
- Yhteistoimintalain kokonaisuudistus – uusi laki voimaan 1.1.2022
- Tietosuojakatsaus 2021
- Kilpailukieltosopimuksia koskeva lakimuutos hyväksytty eduskunnassa
- Tietosuoja-update – komissiolta uusi tietosuojasopimusmalli sekä päätös uusista vakiosopimuslausekkeista henkilötietojen kansainvälisiin siirtoihin
- KKO 2021:9: Työntekijän kuulemisen viivästyminen otettiin huomioon arvioitaessa kohtuullista aikaa irtisanomisen toimittamiseksi
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön vuonna 2020
- Justice denied is justice delayed
- Hallituksen esitys: Jatkossa työnantajan tulisi maksaa työntekijälle korvausta kilpailukiellosta kiellon pituudesta riippumatta
- Apulaistietosuojavaltuutetun ratkaisu vaatii muuttamaan evästekäytäntöjä: suostumusta ei voi antaa selainasetuksissa
- Koronavirus force majeure -esteenä
- Komissiolta tiedonanto koskien suorahankintojen oikeutusta koronakriisissä
- Voidaanko julkisia hankintasopimuksia muuttaa koronavirusepidemian takia?
- GDPR-sakkoja satelee – Suomessa selvitty toistaiseksi huomautuksilla
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön vuonna 2019
- Incoterms 2020
- Työntekijän kuuleminen ja irtisanomisen toimittaminen kohtuullisessa ajassa
- Yksityisten osakeyhtiöiden osakepääomavaatimus poistui heinäkuun alussa
- Tosiasiallisten edunsaajien rekisteröintivelvollisuus alkaa 1.7.2019
- Välimiesmenettelylainsäädännön uudistaminen käynnistyi vuoden 2019 alussa – elinkeinoelämä toivoo uuden hallituksen vievän uudistuksen loppuun
- In-house-järjestelyt hankintalainsäädännössä – onko sidosyksikkö aina sidosyksikkö?
- Uutta tietosuojalainsäädäntöä tulossa voimaan
- EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisu vahingonkorvausvelvollisten määrittämisestä asfalttikartellissa
- Brexit vaikuttaa lukuisiin sopimuksiin – toimi nyt
- Lakiuudistus mahdollistaa 3D-kiinteistöt kaupunkikeskustojen kehittämisessä
- Ensimmäisiä sakkoja GDPR:n perusteella annettu Euroopassa
- Tietosuojalait hyväksytty eduskunnassa
- Finanssivalvonnalta tuore linjaus: GDPR:n hallinnollisten sakkojen vakuuttaminen on jatkossa kiellettyä
- Välimiesmenettelylaki kaipaa päivittämistä
- Tekoäly haastaa juridiikan
- Osakeyhtiöiden perustamista ja hallinnointia esitetään kevennettäväksi
- EU:n tuomioistuimelta merkittävä ratkaisu liittyen rekisterinpitäjän määritelmään
- Uusi liikesalaisuuslaki
- Koneoppiminen ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimus lainmukaisesta, kohtuullisesta ja läpinäkyvästä käsittelystä
- Application of the good faith principle under the CISG
- Edunvalvonnan kilpailuoikeudelliset rajat – markkinaoikeuden päätös bussiasiassa
- Korkeimman oikeuden linjaus välillisen vahingon korvattavuudesta – KKO 2017:74
- Korkein oikeus linjasi: miten konserniavustusta on osakeyhtiöoikeudellisesti arvioitava?
Artikkelit eivät ole oikeudellisia neuvoja ja niissä on tiettyjä yksinkertaistuksia. Merkurius ei ota vastuuta miltään osin, mikäli artikkelien perusteella tehdään joitakin toimenpiteitä tai jätetään tekemättä joitakin toimenpiteitä. Kirjoittajat antavat mielellään tarkempia tietoja artikkeleissa käsitellyistä asioista
Asianajotoimisto Merkurius Oy | Keskustori 5 | 33100 Tampere