Hallitus on 28.11.2024 antanut eduskunnalle esityksen HE 198/2024 yhteistoimintalain (30.12.2021/1333 muutoksineen) muuttamisesta. Muutosten on ehdotettu tulevan voimaan 1.7.2025, mutta aikataulusta saataneen vielä tarkempaa tietoa kevään 2025 aikana lakiehdotuksen käsittelyn edistyessä eduskunnassa. Ehdotetut muutokset koskevat yhteistoimintalain soveltamisalakynnyksen nostamista sekä muutosneuvotteluita koskevien määräaikojen lyhentämistä. Esitettyjen muutosten tavoitteena on sekä vähentää pienempiin työnantajiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa että yleisesti joustavoittaa työelämän lainsäädäntöä hallitusohjelmassa esitettyjen työmarkkinoita koskevien tavoitteiden mukaisesti.

Nykyisellään yhteistoimintalakia sovelletaan yrityksiin, yhteisöihin ja sivuliikkeisiin, joiden palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää.
Ehdotetulla lakimuutoksella soveltamisalaa ehdotettaisiin nostettavaksi pääsääntöisesti vähintään 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin, yhteisöihin ja sivuliikkeisiin. Työntekijöiden laskemistavassa noudatettaisiin edelleen nykyisin voimassa olevan lain mukaisia periaatteita ja soveltamiskäytäntöä.

Työnantajille, jotka työllistävät säännöllisesti 20-49 työntekijää jäisi ehdotuksen mukaan kuitenkin jatkossakin velvollisuus käydä työpaikalla jatkuvaa vuoropuhelua sekä tietyissä tilanteissa muutosneuvotteluvelvollisuus harkittaessa työvoiman vähentämistä tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla:

1. Jatkuva vuoropuhelu. Voimassa olevassa yhteistoimintalaissa on asetettu velvollisuus käydä säännöllistä vuoropuhelua yrityksen toiminnan sekä työyhteisön kehittämiseksi. Vastaavan kaltainen vuoropuhelukäytäntö on ehdotettu säilytettävän jatkossakin 20-49 työntekijää työllistävissä yrityksissä, yhteisöissä ja sivuliikkeissä. Vuoropuhelun menettelytapoja on kuitenkin ehdotettu kevennettäväksi nykyisen yhteistoimintalain vaatimuksista.

Jatkossa vuoropuhelun tapaa ja toistuvuutta ei määriteltäisi yhteistoimintalaissa, vaan 20-49 työntekijää työllistävän työnantajan tulisi luoda työpaikkakohtaiset käytännöt vuoropuhelulle ja määritellä sen kohteet ja toteutustavat tarkoituksenmukaisesti katsotulla tavalla. Työnantajan tulisi kirjata vuoropuhelua koskevat käytännöt sekä niissä tapahtuvat muutokset ja tiedottaa näistä henkilöstöään.

2. Muutosneuvotteluvelvoite. Muutosneuvotteluvelvoitteen piiriin kuuluvia tilanteita on ehdotettu vähennettäväksi 20-49 työntekijää työllistävissä yrityksissä. Hallituksen esityksen mukaan jatkossa tällaisen työnantajan olisi käytävä muutosneuvottelut ainoastaan silloin, kun työnantaja harkitsee 90 päivän ajanjakson aikana vähintään 20 työntekijän vähentämistoimenpiteitä (irtisanominen, vähintään 90 päivää kestävä lomauttaminen, osa-aikaistaminen tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolinen muuttaminen) taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla.

Niissä tilanteissa, joissa työnantajan harkitsemat toimenpiteet 90 päivän ajanjakson aikana eivät johda vähintään 20 työntekijän edellä mainittuihin vähentämistoimenpiteisiin, työnantajalla ei olisi muutosneuvotteluvelvoitetta. Ehdotettu muutos vähentäisi siis huomattavasti tilanteita, joissa alle 50 työntekijää työllistävillä työnantajilla on velvollisuus käydä muutosneuvotteluita ennen harkittujen työvoiman vähennysten toteuttamista.

3. Liikkeen luovutukseen, sulautumiseen ja jakautumiseen liittyvät tiedottamisvelvollisuudet säilyisivät ennallaan myös 20-49 työntekijää työllistävissä yrityksissä.

Toinen muutoskokonaisuus koskee työvoiman käytön vähentämistä koskevien muutosneuvotteluiden vähimmäiskestoa. Nykyisellään muutosneuvotteluita tulee käydä neuvotteluiden kohteesta riippuen pääsääntöisesti kuusi viikkoa, tai 14 päivää silloin, jos neuvottelut koskevat alle kymmentä työntekijää, ne koskevat lomauttamista enintään 90 päiväksi, työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden määrä on alle 30 tai työnantaja on saneerausmenettelyn kohteena. Hallituksen esityksen mukaan muutosneuvotteluiden vähimmäiskestoajat olisi tarkoitus puolittaa siten, että neuvotteluiden vähimmäiskesto olisi jatkossa kolme viikkoa tai seitsemän päivää neuvotteluissa käsiteltävistä asioista ja henkilöstömäärästä riippuen.

Neuvotteluajan kuluminen laskettaisiin nykytilaa vastaavasti. Nykyisen lain tapaan vähimmäiskestosta olisi jatkossakin mahdollista sopia muutosneuvottelun osapuolten kesken toisin.
Lisäksi yhteistoimintalakiin on ehdotettu uutta määräaikaa koskien työsopimuksen päättymistä muutosneuvottelutilanteissa. Ehdotuksen mukaan jatkossa, mikäli työnantaja antaisi neuvotteluesityksen suunnitelmastaan irtisanoa vähintään kymmenen työntekijää taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla, tällaisten muutosneuvotteluiden perusteella irtisanotun työntekijän työsopimus ei saisi päättyä ennen kuin neuvotteluesityksen toimittamisesta työvoimaviranomaiselle olisi kulunut 30 päivää.

Työnantajan on hyvä huomioida, että edellä mainitun 30 päivän määräajan kulumisesta ei voisi sopia työnantajan ja työntekijän välillä toisin eikä määräajasta voisi hallituksen esityksen mukaan poiketa edes työehtosopimuksen määräyksillä. Joissakin tilanteissa uusi määräaika saattaisi siis pidentää työsopimuksessa sovittua tai työsopimuslain perusteella määräytyvää irtisanomisaikaa.

Julkaistu 4.12.2024