Artikkelit
- Markkinaoikeudelta linjaus sidosyksikköaseman määräysvaltakriteerin täyttymisestä
- Turnover Thresholds in the Finnish merger control regulations
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön 2023
- Käytännön vinkkejä sopimussakkoehdon muotoiluun
- Työnantaja – muistitko kaikki loppuvuoden deadlinet?
- Oikeuttaako ennakoimaton inflaatio muuttamaan sovittua hintaa?
- Yhteistoimintalain kokonaisuudistus – uusi laki voimaan 1.1.2022
- Tietosuojakatsaus 2021
- Kilpailukieltosopimuksia koskeva lakimuutos hyväksytty eduskunnassa
- Tietosuoja-update – komissiolta uusi tietosuojasopimusmalli sekä päätös uusista vakiosopimuslausekkeista henkilötietojen kansainvälisiin siirtoihin
- KKO 2021:9: Työntekijän kuulemisen viivästyminen otettiin huomioon arvioitaessa kohtuullista aikaa irtisanomisen toimittamiseksi
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön vuonna 2020
- Justice denied is justice delayed
- Hallituksen esitys: Jatkossa työnantajan tulisi maksaa työntekijälle korvausta kilpailukiellosta kiellon pituudesta riippumatta
- Apulaistietosuojavaltuutetun ratkaisu vaatii muuttamaan evästekäytäntöjä: suostumusta ei voi antaa selainasetuksissa
- Koronavirus force majeure -esteenä
- Komissiolta tiedonanto koskien suorahankintojen oikeutusta koronakriisissä
- Voidaanko julkisia hankintasopimuksia muuttaa koronavirusepidemian takia?
- GDPR-sakkoja satelee – Suomessa selvitty toistaiseksi huomautuksilla
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön vuonna 2019
- Incoterms 2020
- Työntekijän kuuleminen ja irtisanomisen toimittaminen kohtuullisessa ajassa
- Yksityisten osakeyhtiöiden osakepääomavaatimus poistui heinäkuun alussa
- Tosiasiallisten edunsaajien rekisteröintivelvollisuus alkaa 1.7.2019
- Välimiesmenettelylainsäädännön uudistaminen käynnistyi vuoden 2019 alussa – elinkeinoelämä toivoo uuden hallituksen vievän uudistuksen loppuun
- In-house-järjestelyt hankintalainsäädännössä – onko sidosyksikkö aina sidosyksikkö?
- Uutta tietosuojalainsäädäntöä tulossa voimaan
- EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisu vahingonkorvausvelvollisten määrittämisestä asfalttikartellissa
- Brexit vaikuttaa lukuisiin sopimuksiin – toimi nyt
- Lakiuudistus mahdollistaa 3D-kiinteistöt kaupunkikeskustojen kehittämisessä
- Ensimmäisiä sakkoja GDPR:n perusteella annettu Euroopassa
- Tietosuojalait hyväksytty eduskunnassa
- Finanssivalvonnalta tuore linjaus: GDPR:n hallinnollisten sakkojen vakuuttaminen on jatkossa kiellettyä
- Välimiesmenettelylaki kaipaa päivittämistä
- Tekoäly haastaa juridiikan
- Osakeyhtiöiden perustamista ja hallinnointia esitetään kevennettäväksi
- EU:n tuomioistuimelta merkittävä ratkaisu liittyen rekisterinpitäjän määritelmään
- Uusi liikesalaisuuslaki
- Koneoppiminen ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimus lainmukaisesta, kohtuullisesta ja läpinäkyvästä käsittelystä
- Application of the good faith principle under the CISG
- Edunvalvonnan kilpailuoikeudelliset rajat – markkinaoikeuden päätös bussiasiassa
- Korkeimman oikeuden linjaus välillisen vahingon korvattavuudesta – KKO 2017:74
- Korkein oikeus linjasi: miten konserniavustusta on osakeyhtiöoikeudellisesti arvioitava?
Artikkelit eivät ole oikeudellisia neuvoja ja niissä on tiettyjä yksinkertaistuksia. Merkurius ei ota vastuuta miltään osin, mikäli artikkelien perusteella tehdään joitakin toimenpiteitä tai jätetään tekemättä joitakin toimenpiteitä. Kirjoittajat antavat mielellään tarkempia tietoja artikkeleissa käsitellyistä asioista
Komissiolta tiedonanto koskien suorahankintojen oikeutusta koronakriisissä
Koronan vaikutuksista eri toimialueille ja erilaisiin juridisiin kysymyksiin on kirjoitettu runsaasti. Tietoa on paljon, mutta samalla myös epävarmuutta. Julkisten hankintojen osalta koronatilanteeseen reagoimista vaikeuttaa julkisiin hankintoihin sovellettava lainsäädäntö, jossa liikkumavaraa esimerkiksi sopimuksen muuttamisessa on vähemmän kuin tavallisten sopimusten kohdalla. Tästä huolimatta myös toimialoilla, joita koskee hankintalainsäädäntö, käytäntö edellyttää tässä tilanteessa joustoja, jotta kriisin ratkaisemiseksi tarvittavat tavarat, palvelut tai rakennusurakat pystytään hankkimaan.
Euroopan komissio onkin 1.4.2020 antanut tiedonannon (2020/C 108 I/01) koskien ohjeistusta julkisten hankintojen järjestelmän käytöstä Covid-19-kriisiin liittyvässä hätätilanteessa. Ohjeissa keskitytään erityisesti suorahankintoihin, eli hankintoihin, jotka toteutetaan ilman kilpailuttamista. Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (nk. ”hankintalaki” 1397/2016) 40 §:n mukaan suorahankinta on mahdollista muun muassa silloin, jos sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi. Vastaava säännös on erityisalojen hankintalain (1398/2016) 43 §:ssä. Suorahankintojen käyttöala on hyvin kapea ja kynnys suorahankinnan hyväksymiseksi esimerkiksi em. äärimmäisen kiireen vuoksi on korkea. Tiedonannossaan komissio kuitenkin toteaa, että Covid-19-kriisi on juuri tällainen äärimmäisen kiireellinen ja ennalta arvaamaton tapaus. Eli suorahankinta olisi sen perusteella mahdollista, jos muut suorahankinnan tekemiselle säädetyt edellytykset täyttyvät.
Tiedonannon perusteella ei kuitenkaan voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että kaikki hankinnat Covid-19-kriisin aikaan olisi mahdollista toteuttaa suorahankintana. Hyvin yksinkertaisena esimerkkinä voidaan todeta, että suojavarusteiden hankkiminen terveydenhuoltoon varmastikin täyttää suorahankinnalle asetetut tiukat edellytykset, mutta sen sijaan esimerkiksi vihkojen hankkiminen kouluun ei (ainakaan oletusarvoisesti) liene yhtä kiireellistä eikä niiden tarve ennalta arvaamatonta. Toisin sanoen, vaikka kriisiolosuhteet ovat päällä yleisesti, tulee niiden vaikutus kuhunkin hankintaan arvioida erikseen.
Komissio on tiedonannossaan todennut, että arvioitaessa suorahankinnan kriteerien täyttymistä äärimmäisestä kiireestä johtuen, on kaikkien seuraavien seikkojen täytyttävä:
(i) Kyse on hankintaviranomaisen kannalta ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Esimerkkinä tästä komissio mainitsee terveydenhuollon ja toteaa, että hankintayksiköiden on ollut mahdotonta ennakoida ja suunnitella etukäteen, millaisia erityistarpeita sairaaloilla ja muilla terveydenhuollon yksilöillä tulee olemaan.
(ii) Yleisiä määräaikoja ei voida noudattaa tapauksen äärimmäisen kiireellisyyden vuoksi. Tämä koskee myös lyhennettyjä määräaikoja, eli että edes käyttämällä lyhennettyjä määräaikoja ei päästä tarpeelliseen tulokseen tapauksen äärimmäisen kiireellisyyden vuoksi. Myös tässä komissio käyttää esimerkkinä terveydenhoitoa, jossa yksiköiden välittömät tarpeet on tyydytettävä mahdollisimman nopeasti.
(iii) Ennalta arvaamattoman tapauksen ja äärimmäisen kiireellisyyden välillä on syy-yhteys. Kuten edellä esimerkin kautta todettiin, vaikka yleisesti kyse olisikin kriisiolosuhteista, on näiden olosuhteiden aiheutettava se hankinnan äärimmäinen kiireellisyys, jotta suorahankinta olisi mahdollista.
(iv) Suorahankintaa käytetään vain vajeen kattamiseksi, kunnes löydetään vakaampia ratkaisuja. Suorahankinnan tulee siis olla väliaikainen ratkaisu siihen saakka, että pidempiaikainen ja vakaampi ratkaisu löydetään. Tällainen ratkaisu taas voi olla esimerkiksi hankinnan toteuttaminen tavanomaisilla kilpailutusmenettelyillä, nopeutetut menettelyt mukaan lukien.
Komissio kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että avoimessa, rajoitetussa ja neuvottelumenettelyssä on mahdollista käyttää nopeutettua menettelyä, eli lyhentää määräaikoja, jos määräaikojen noudattaminen olisi hankintayksikön asianmukaisesti perusteleman kiireen vuoksi käytännössä mahdotonta. Määräajat ovat tällöin:
(i) Avoimessa menettelyssä: tarjousaika vähintään 15 päivää;
(ii) Rajoitetussa menettelyssä ja neuvottelumenettelyssä: aika osallistumishakemuksen jättämiselle vähintään 15 päivää ja tarjousaika vähintään 10 päivää.
Tiivistäen voidaan todeta, että komission linjauksen mukaisesti suorahankintaperusteet täyttynevät varsin kiistattomasti ainakin terveydenhuoltosektorilla, kun kriisitilanteessa on pulaa erinäköisistä tarvikkeista. Joka tapauksessa sekä terveydenhuoltosektorilla, että erityisesti muilla aloilla on syytä arvioida suorahankinnan edellytysten täyttyminen aina tapauskohtaisesti. Lisäksi on hyvä huomata, että tiedonannossa on kyse vain komission näkemyksestä ja lopullisesti asiat ratkaistaan aina tuomioistuinten oikeuskäytännössä. Komissio on kuitenkin auktoriteettina vahva, joten tiedonannossa esitetty näkemys on yksi olennainen tekijä, joka mahdollisissa riitatilanteissa otetaan huomioon.
Julkaistu 3.4.2020
Artikkelit
- Markkinaoikeudelta linjaus sidosyksikköaseman määräysvaltakriteerin täyttymisestä
- Turnover Thresholds in the Finnish merger control regulations
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön 2023
- Käytännön vinkkejä sopimussakkoehdon muotoiluun
- Työnantaja – muistitko kaikki loppuvuoden deadlinet?
- Oikeuttaako ennakoimaton inflaatio muuttamaan sovittua hintaa?
- Yhteistoimintalain kokonaisuudistus – uusi laki voimaan 1.1.2022
- Tietosuojakatsaus 2021
- Kilpailukieltosopimuksia koskeva lakimuutos hyväksytty eduskunnassa
- Tietosuoja-update – komissiolta uusi tietosuojasopimusmalli sekä päätös uusista vakiosopimuslausekkeista henkilötietojen kansainvälisiin siirtoihin
- KKO 2021:9: Työntekijän kuulemisen viivästyminen otettiin huomioon arvioitaessa kohtuullista aikaa irtisanomisen toimittamiseksi
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön vuonna 2020
- Justice denied is justice delayed
- Hallituksen esitys: Jatkossa työnantajan tulisi maksaa työntekijälle korvausta kilpailukiellosta kiellon pituudesta riippumatta
- Apulaistietosuojavaltuutetun ratkaisu vaatii muuttamaan evästekäytäntöjä: suostumusta ei voi antaa selainasetuksissa
- Koronavirus force majeure -esteenä
- Komissiolta tiedonanto koskien suorahankintojen oikeutusta koronakriisissä
- Voidaanko julkisia hankintasopimuksia muuttaa koronavirusepidemian takia?
- GDPR-sakkoja satelee – Suomessa selvitty toistaiseksi huomautuksilla
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön vuonna 2019
- Incoterms 2020
- Työntekijän kuuleminen ja irtisanomisen toimittaminen kohtuullisessa ajassa
- Yksityisten osakeyhtiöiden osakepääomavaatimus poistui heinäkuun alussa
- Tosiasiallisten edunsaajien rekisteröintivelvollisuus alkaa 1.7.2019
- Välimiesmenettelylainsäädännön uudistaminen käynnistyi vuoden 2019 alussa – elinkeinoelämä toivoo uuden hallituksen vievän uudistuksen loppuun
- In-house-järjestelyt hankintalainsäädännössä – onko sidosyksikkö aina sidosyksikkö?
- Uutta tietosuojalainsäädäntöä tulossa voimaan
- EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisu vahingonkorvausvelvollisten määrittämisestä asfalttikartellissa
- Brexit vaikuttaa lukuisiin sopimuksiin – toimi nyt
- Lakiuudistus mahdollistaa 3D-kiinteistöt kaupunkikeskustojen kehittämisessä
- Ensimmäisiä sakkoja GDPR:n perusteella annettu Euroopassa
- Tietosuojalait hyväksytty eduskunnassa
- Finanssivalvonnalta tuore linjaus: GDPR:n hallinnollisten sakkojen vakuuttaminen on jatkossa kiellettyä
- Välimiesmenettelylaki kaipaa päivittämistä
- Tekoäly haastaa juridiikan
- Osakeyhtiöiden perustamista ja hallinnointia esitetään kevennettäväksi
- EU:n tuomioistuimelta merkittävä ratkaisu liittyen rekisterinpitäjän määritelmään
- Uusi liikesalaisuuslaki
- Koneoppiminen ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimus lainmukaisesta, kohtuullisesta ja läpinäkyvästä käsittelystä
- Application of the good faith principle under the CISG
- Edunvalvonnan kilpailuoikeudelliset rajat – markkinaoikeuden päätös bussiasiassa
- Korkeimman oikeuden linjaus välillisen vahingon korvattavuudesta – KKO 2017:74
- Korkein oikeus linjasi: miten konserniavustusta on osakeyhtiöoikeudellisesti arvioitava?
Artikkelit eivät ole oikeudellisia neuvoja ja niissä on tiettyjä yksinkertaistuksia. Merkurius ei ota vastuuta miltään osin, mikäli artikkelien perusteella tehdään joitakin toimenpiteitä tai jätetään tekemättä joitakin toimenpiteitä. Kirjoittajat antavat mielellään tarkempia tietoja artikkeleissa käsitellyistä asioista
Asianajotoimisto Merkurius Oy | Keskustori 5 | 33100 Tampere