Artikkelit
- Markkinaoikeudelta linjaus sidosyksikköaseman määräysvaltakriteerin täyttymisestä
- Turnover Thresholds in the Finnish merger control regulations
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön 2023
- Käytännön vinkkejä sopimussakkoehdon muotoiluun
- Työnantaja – muistitko kaikki loppuvuoden deadlinet?
- Oikeuttaako ennakoimaton inflaatio muuttamaan sovittua hintaa?
- Yhteistoimintalain kokonaisuudistus – uusi laki voimaan 1.1.2022
- Tietosuojakatsaus 2021
- Kilpailukieltosopimuksia koskeva lakimuutos hyväksytty eduskunnassa
- Tietosuoja-update – komissiolta uusi tietosuojasopimusmalli sekä päätös uusista vakiosopimuslausekkeista henkilötietojen kansainvälisiin siirtoihin
- KKO 2021:9: Työntekijän kuulemisen viivästyminen otettiin huomioon arvioitaessa kohtuullista aikaa irtisanomisen toimittamiseksi
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön vuonna 2020
- Justice denied is justice delayed
- Hallituksen esitys: Jatkossa työnantajan tulisi maksaa työntekijälle korvausta kilpailukiellosta kiellon pituudesta riippumatta
- Apulaistietosuojavaltuutetun ratkaisu vaatii muuttamaan evästekäytäntöjä: suostumusta ei voi antaa selainasetuksissa
- Koronavirus force majeure -esteenä
- Komissiolta tiedonanto koskien suorahankintojen oikeutusta koronakriisissä
- Voidaanko julkisia hankintasopimuksia muuttaa koronavirusepidemian takia?
- GDPR-sakkoja satelee – Suomessa selvitty toistaiseksi huomautuksilla
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön vuonna 2019
- Incoterms 2020
- Työntekijän kuuleminen ja irtisanomisen toimittaminen kohtuullisessa ajassa
- Yksityisten osakeyhtiöiden osakepääomavaatimus poistui heinäkuun alussa
- Tosiasiallisten edunsaajien rekisteröintivelvollisuus alkaa 1.7.2019
- Välimiesmenettelylainsäädännön uudistaminen käynnistyi vuoden 2019 alussa – elinkeinoelämä toivoo uuden hallituksen vievän uudistuksen loppuun
- In-house-järjestelyt hankintalainsäädännössä – onko sidosyksikkö aina sidosyksikkö?
- Uutta tietosuojalainsäädäntöä tulossa voimaan
- EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisu vahingonkorvausvelvollisten määrittämisestä asfalttikartellissa
- Brexit vaikuttaa lukuisiin sopimuksiin – toimi nyt
- Lakiuudistus mahdollistaa 3D-kiinteistöt kaupunkikeskustojen kehittämisessä
- Ensimmäisiä sakkoja GDPR:n perusteella annettu Euroopassa
- Tietosuojalait hyväksytty eduskunnassa
- Finanssivalvonnalta tuore linjaus: GDPR:n hallinnollisten sakkojen vakuuttaminen on jatkossa kiellettyä
- Välimiesmenettelylaki kaipaa päivittämistä
- Tekoäly haastaa juridiikan
- Osakeyhtiöiden perustamista ja hallinnointia esitetään kevennettäväksi
- EU:n tuomioistuimelta merkittävä ratkaisu liittyen rekisterinpitäjän määritelmään
- Uusi liikesalaisuuslaki
- Koneoppiminen ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimus lainmukaisesta, kohtuullisesta ja läpinäkyvästä käsittelystä
- Application of the good faith principle under the CISG
- Edunvalvonnan kilpailuoikeudelliset rajat – markkinaoikeuden päätös bussiasiassa
- Korkeimman oikeuden linjaus välillisen vahingon korvattavuudesta – KKO 2017:74
- Korkein oikeus linjasi: miten konserniavustusta on osakeyhtiöoikeudellisesti arvioitava?
Artikkelit eivät ole oikeudellisia neuvoja ja niissä on tiettyjä yksinkertaistuksia. Merkurius ei ota vastuuta miltään osin, mikäli artikkelien perusteella tehdään joitakin toimenpiteitä tai jätetään tekemättä joitakin toimenpiteitä. Kirjoittajat antavat mielellään tarkempia tietoja artikkeleissa käsitellyistä asioista
EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisu vahingonkorvausvelvollisten määrittämisestä asfalttikartellissa
Euroopan unionin tuomioistuin on 14.3.2019 antanut tuomion korkeimman oikeuden pyytämään ennakkoratkaisuun asfalttikartelliin liittyvässä vahingonkorvausoikeudenkäynnissä. Asian taustalla on vuosina 1994 – 2002 Suomessa toiminut asfalttikartelli, jolla sovittiin maanlaajuisesti markkinoiden jakamisesta, hinnoista ja tarjousten tekemisestä urakoiden yhteydessä. Korkein hallinto-oikeus määräsi asfalttikartellista yhteensä yli 82 miljoonan euron seuraamusmaksut kartelliin osallistuneille yrityksille vuonna 2009.
Kartellituomion jälkeen Suomen valtio ja useat kunnat vaativat kartelliin osallistuneilta yrityksiltä vahingonkorvauksia asfaltointiurakoista maksamistaan ylihinnoista kartellin ajalta. Vahingonkorvausvaatimuksia on käsitelty Suomen kaikissa oikeusasteissa. Joulukuussa 2017 korkein oikeus päätti esittää ennakkoratkaisupyynnön Euroopan unionin tuomioistuimelle asiassa, jossa vastakkain ovat Vantaan kaupunki sekä asfalttikartelliin osallistuneiden yhtiöiden seuraajat. Korkein oikeus halusi selvittää, onko liiketoimintaa jatkava yhtiö vastuussa puretun yhtiön aiheuttamista kartellivahingoista.
Osa kartelliin osallistuneista yhtiöistä on asfalttikartellin päättymisen jälkeen myyty toisille yhtiöille, jotka ovat purkaneet myydyt yhtiöt ja jatkaneet itse niiden yhtiöiden liiketoimintaa. Näissä liiketoimintajärjestelyissä on ollut kysymys vapaaehtoisista selvitysmenettelyistä, joiden yhteydessä kartelliin osallistuneiden yhtiöiden ainoina osakkeenomistajina toimineet yhtiöt ovat organisatorisilla ja oikeudellisilla muutoksilla saaneet tytäryhtiöidensä liiketoiminnan ja omaisuuden itselleen. Asfalttikartellista vuonna 2009 määrätyt seuraamusmaksut määrättiin EU:n oikeuskäytännössä tunnustetun taloudellisen jatkuvuuden periaatteen mukaisesti näille kartelliyritysten sijaan tulleille yrityksille. Ennakkoratkaisupyynnöllään korkein oikeus halusi selvittää, ovatko liiketoimintaa jatkaneet yhtiöt unionin oikeuden mukaan myös vahingonkorvausvastuussa purettujen yhtiöiden aiheuttamista kartellivahingoista.
Keskeinen ennakkoratkaisupyynnössä ratkaistavaksi esitetty kysymys oli siis, sovelletaanko vahingonkorvausvastuussa olevien tahojen määrittämiseen samoja periaatteita kuin seuraamusmaksukäytännössä. Toisin sanoen, ovatko yhtiöt, joille liiketoimintajärjestelyjen seurauksena on siirtynyt kartellissa toimineiden yhtiöiden varat ja velat, vastuussa purettujen yhtiöiden kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista.
Antamassaan ennakkoratkaisussa unionin tuomioistuin vahvisti ensimmäistä kertaa, että taloudellisen jatkuvuuden periaate soveltuu myös kilpailusääntöjen rikkomiseen liittyviin yksityisoikeudellisiin vahingonkorvausvaatimuksiin. Periaatteita, joita sovelletaan hallinnollisesta seuraamusmaksusta vastuullisten tahojen määrittämiseksi, voidaan soveltaa myös vahingonkorvausvastuuvelvollisten määrittämisessä. Päätöksen mukaisesti yksikköä, jolle voidaan määrätä seuraamusmaksu kilpailusääntöjen rikkomisesta, tulee voida pitää vastuullisena myös kiellettyihin kilpailunrajoituksiin liittyvistä vahingoista. Taloudellisen jatkuvuuden periaate koskee siis sekä seuraamusmaksuja että vahingonkorvauksia
Unionin tuomioistuimen annettua ennakkoratkaisunsa, asian käsittely jatkuu korkeimmassa oikeudessa, joka antaa tuomionsa soveltaen ennakkoratkaisussa annettua oikeusohjetta.
Kysymys taloudellisen jatkuvuuden periaatteen soveltamisesta kilpailurikkomuksiin on tähän saakka ollut epäselvä ja aiheuttanut epävarmuutta niin unionissa kuin jäsenvaltioissa kansallisella tasolla. Annettu ennakkoratkaisu on merkittävä, sillä se selkeyttää unionin kilpailusääntöjä ja lisää näin oikeusvarmuutta. Kilpailun rajoittamisesta johtuvat yksityisoikeudelliset vahingonkorvauskanteet muodostavat olennaisen osan kilpailusääntöjen täytäntöönpanojärjestelmää, jolla pyritään sekä ehkäisemään että rankaisemaan kilpailua rajoittavaa käyttäytymistä markkinoilla.
Unionin tuomioistuimen antaman ratkaisun seurauksena korostuu myös entisestään tarve yrityskauppojen yhteydessä kiinnittää huomiota kilpailuoikeuden rikkomuksiin ja niistä mahdollisesti aiheutuviin, usein niin rahallisesti kuin myös yrityksen maineen kannalta erittäin merkittäviin seurauksiin.
Kirsi-Marja Salokangas, Partner
Ida Koskinen, Lawyer
Artikkelit
- Markkinaoikeudelta linjaus sidosyksikköaseman määräysvaltakriteerin täyttymisestä
- Turnover Thresholds in the Finnish merger control regulations
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön 2023
- Käytännön vinkkejä sopimussakkoehdon muotoiluun
- Työnantaja – muistitko kaikki loppuvuoden deadlinet?
- Oikeuttaako ennakoimaton inflaatio muuttamaan sovittua hintaa?
- Yhteistoimintalain kokonaisuudistus – uusi laki voimaan 1.1.2022
- Tietosuojakatsaus 2021
- Kilpailukieltosopimuksia koskeva lakimuutos hyväksytty eduskunnassa
- Tietosuoja-update – komissiolta uusi tietosuojasopimusmalli sekä päätös uusista vakiosopimuslausekkeista henkilötietojen kansainvälisiin siirtoihin
- KKO 2021:9: Työntekijän kuulemisen viivästyminen otettiin huomioon arvioitaessa kohtuullista aikaa irtisanomisen toimittamiseksi
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön vuonna 2020
- Justice denied is justice delayed
- Hallituksen esitys: Jatkossa työnantajan tulisi maksaa työntekijälle korvausta kilpailukiellosta kiellon pituudesta riippumatta
- Apulaistietosuojavaltuutetun ratkaisu vaatii muuttamaan evästekäytäntöjä: suostumusta ei voi antaa selainasetuksissa
- Koronavirus force majeure -esteenä
- Komissiolta tiedonanto koskien suorahankintojen oikeutusta koronakriisissä
- Voidaanko julkisia hankintasopimuksia muuttaa koronavirusepidemian takia?
- GDPR-sakkoja satelee – Suomessa selvitty toistaiseksi huomautuksilla
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön vuonna 2019
- Incoterms 2020
- Työntekijän kuuleminen ja irtisanomisen toimittaminen kohtuullisessa ajassa
- Yksityisten osakeyhtiöiden osakepääomavaatimus poistui heinäkuun alussa
- Tosiasiallisten edunsaajien rekisteröintivelvollisuus alkaa 1.7.2019
- Välimiesmenettelylainsäädännön uudistaminen käynnistyi vuoden 2019 alussa – elinkeinoelämä toivoo uuden hallituksen vievän uudistuksen loppuun
- In-house-järjestelyt hankintalainsäädännössä – onko sidosyksikkö aina sidosyksikkö?
- Uutta tietosuojalainsäädäntöä tulossa voimaan
- EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisu vahingonkorvausvelvollisten määrittämisestä asfalttikartellissa
- Brexit vaikuttaa lukuisiin sopimuksiin – toimi nyt
- Lakiuudistus mahdollistaa 3D-kiinteistöt kaupunkikeskustojen kehittämisessä
- Ensimmäisiä sakkoja GDPR:n perusteella annettu Euroopassa
- Tietosuojalait hyväksytty eduskunnassa
- Finanssivalvonnalta tuore linjaus: GDPR:n hallinnollisten sakkojen vakuuttaminen on jatkossa kiellettyä
- Välimiesmenettelylaki kaipaa päivittämistä
- Tekoäly haastaa juridiikan
- Osakeyhtiöiden perustamista ja hallinnointia esitetään kevennettäväksi
- EU:n tuomioistuimelta merkittävä ratkaisu liittyen rekisterinpitäjän määritelmään
- Uusi liikesalaisuuslaki
- Koneoppiminen ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimus lainmukaisesta, kohtuullisesta ja läpinäkyvästä käsittelystä
- Application of the good faith principle under the CISG
- Edunvalvonnan kilpailuoikeudelliset rajat – markkinaoikeuden päätös bussiasiassa
- Korkeimman oikeuden linjaus välillisen vahingon korvattavuudesta – KKO 2017:74
- Korkein oikeus linjasi: miten konserniavustusta on osakeyhtiöoikeudellisesti arvioitava?
Artikkelit eivät ole oikeudellisia neuvoja ja niissä on tiettyjä yksinkertaistuksia. Merkurius ei ota vastuuta miltään osin, mikäli artikkelien perusteella tehdään joitakin toimenpiteitä tai jätetään tekemättä joitakin toimenpiteitä. Kirjoittajat antavat mielellään tarkempia tietoja artikkeleissa käsitellyistä asioista
Asianajotoimisto Merkurius Oy | Keskustori 5 | 33100 Tampere