Nykyistä hajanaista liikesalaisuuksien suojaa koskevaa lainsäädäntöä ollaan uudistamassa. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaanotti 18.10.2017 työryhmämietinnön liikesalaisuusdirektiivin kansallisesta täytäntöönpanosta. Mietinnössä ehdotetaan säädettäväksi liikesalaisuuslaki, joka sisältäisi muun muassa säännökset liikesalaisuuden määritelmästä ja liikesalaisuuden oikeudettomasta hankkimisesta ja käyttämisestä. Lisäksi tarkoituksena olisi parantaa liikesalaisuuden haltijan oikeussuojakeinoja muun muassa laajentamalla sen oikeutta korvauksiin.

Ehdotetun liikesalaisuuden määritelmän mukaan liikesalaisuutena pidettäisiin jatkossa tietoa, joka ei ole yleisesti tai helposti saatavilla olevaa ja jolla on sen salaisuuden vuoksi taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa. Lisäksi tiedon luokitteleminen liikesalaisuudeksi edellyttäisi, että tiedon laillinen haltija on ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin pitääkseen tiedon salassa.

Jatkossa lainsäädännössä otettaisiin myös kantaa niin sanottuihin liikesalaisuuksien sallittuihin hankkimistapoihin rajaamalla oikeudettoman menettelyn ulkopuolelle muun muassa tilanteet, joissa liikesalaisuus on keksitty tai luotu itsenäisesti. Liikesalaisuuden saisi esimerkiksi sallitusti hankkia haltuunsa ”käänteismallinnuksella” eli selvittämällä liikesalaisuuden laillisesti hankitusta tuotteesta vaikkapa sitä tutkimalla tai testaamalla. Tältä osin ehdotetun sääntelyn perusajatuksena olisi, että liikesalaisuuden hankkimista tavalla, jota ei voida pitää hyvän liiketavan vastaisena oikeudettomana menettelynä, pidettäisiin sallittuna. Myös esimerkiksi vakavaa yleistä terveysuhkaa voitaisiin pitää perusteena paljastaa liikesalaisuus ulkopuoliselle.

Mietinnössä on myös tehty merkittäviä liikesalaisuuden haltijan siviilioikeudellisten oikeussuojakeinojen parannusehdotuksia. Jatkossa tuomioistuin voisi esimerkiksi liikesalaisuuden haltijan vaatimuksesta määrätä liikesalaisuutta loukkaavan tavaran vedettäväksi pois markkinoilta. Lakiehdotukseen olisi tarkoitus lisätä myös vahingonkorvaussäännös, jonka lähtökohtana olisi tosiasiallisen vahingon korvaaminen täysimääräisesti, mikäli loukkaus on tehty tahallisesti tai tuottamuksellisesti. Tavoitteena olisi, että vahinkoa kärsineellä liikesalaisuuden haltijalla olisi oikeus korvauksiin, joiden vastaanottamisen myötä se olisi saatettu takaisin siihen taloudelliseen tilanteeseen, mikä vallitsi ennen liikesalaisuuden loukkaamista.

Kuten edellä käy ilmi, tällä hetkellä lausuntokierroksella olevassa mietinnössä on ehdotettu monenlaisia muutoksia nykylainsäädäntöön. Ehdotettujen muutosten on tarkoitettu tulevan voimaan viimeistään 9.6.2018 EU-direktiivin implementoinnin määräajan päättyessä.

Yritykset voivat sopimuksin parantaa lakisääteistä liikesalaisuuksiensa suojaa. Nykylainsäädännön mukainen suoja on siinä määrin aukollinen, että tämä on useimpien yritysten osalta erittäin suositeltavaa. Uudistuva lainsäädäntö parantanee jossakin määrin liikesalaisuuksien suojaa, mutta tästä huolimatta salassapitosopimuksia ja -lausekkeita tarvitaan edelleen sekä kaupallisiin sopimuksiin että työsopimuksiin.