Välimiesmenettely on sopimukseen perustuva riidanratkaisutapa, jossa osapuolten välinen erimielisyys on sovittu ratkaistavaksi yleisten tuomioistuinten ulkopuolella. Välimiesmenettelyä käytetään vakiintuneesti liike-elämässä syntyvien riitojen ratkaisemiseksi ja monissa kaupallisissa sopimuksissa (esim. yrityskauppa-, osakas-, B2B-kauppa-, jakelu- ja IT-sopimuksissa) sovitaan välimiesmenettelyn käyttämisestä tilanteissa, joissa sopimusosapuolille syntyy erimielisyyttä sopimuksen tulkinnasta tai täyttämisestä. Keskuskauppakamari julkaisi uudet välimiesmenettelysäännöt 1.6.2013 ja ne ovat toimineet hyvin käytännössä eikä suuria ”valuvikoja” ole havaittu. Keskuskauppakamarin sääntöjen mukaisen välimiesmenettelyn käyttäminen on suositeltavaa, mutta mikäli sitä ei halua käyttää, on mahdollisuus myös sopia esimerkiksi välimiesmenettelylain mukaisesta välimiesmenettelystä.

Miksi välimiesmenettely?

Nopeus: Välimiesmenettely on tuomioistuinmenettelyä nopeampaa. Välimiesoikeuden on annettava tuomionsa Keskuskauppakamarin sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä pääsääntöisesti yhdeksässä kuukaudessa. Välitystuomio on lopullinen ilman muutoksenhakumahdollisuutta, jolloin ratkaisu saadaan huomattavasti yleistä tuomioistuintietä nopeammin. Tavanomaisesti käräjäoikeuskäsittely kestää noin yhden vuoden ja hovioikeuskäsittely vielä saman verran päälle. Monimutkaisemmissa asioissa käsittelyaika voi olla huomattavastikin pidempi ja vaihtelee tuomioistuimittain. Lisäksi tietyin edellytyksin on mahdollista, että erimielisyyden käsittely jatkuu vielä korkeimmassa oikeudessa.

Joustavuus: Välimiesmenettelyssä osapuolet saavat sopia menettelykysymyksistä vapaasti. Osapuolilla on myös mahdollisuus vaikuttaa välimiehen tai välimiesten valintaan. Mikäli riidan intressi on alle 2 miljoonaa euroa, on muodostunut tavanomaiseksi, että Keskuskauppakamari nimittää ainoastaan yhden välimiehen. Yksimieliset osapuolet voivat näin saada luottamansa asiantuntijan ratkaisemaan erimielisyytensä. Silloin kun välimiehiä on kolme, osapuolilla on molemmilla oikeus nimetä yksi välimies ja he voivat yhdessä sopia välimiesoikeuden puheenjohtajasta.

Asiantuntevuus: Välimiestä nimettäessä voidaan huomioida riidan erityispiirteet ja välimieheltä edellytettävä osaaminen ja kokemus käsillä olevan kysymyksen ratkaisemiseksi. Jos välimiehen nimeämisen suorittaa Keskuskauppakamarin välimieslautakunta, niin välimiehen osaamiseen kiinnitetään korostettua huomiota.

Luottamuksellisuus: Keskuskauppakamarin sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä asioita käsitellään aina luottamuksellisesti eikä myöskään välitystuomio ole julkinen. Tavanomaista on myös, että osapuolet sopivat välimiesmenettelylain mukaisessa menettelyssä käsittelyn ja tuomion olevan luottamuksellisia. Tuomioistuinmenettely sen sijaan on lähtökohtaisesti julkista ja myös asiassa annettava tuomio on julkinen.

Välitystuomion lopullisuus ja täytäntöönpanokelpoisuus myös kansainvälisesti: Välitystuomio on suoraan täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu eikä siihen voi hakea muutosta. Lisäksi kansainvälisluonteisissa asioissa välitystuomio on usein helpommin täytäntöönpantavissa kuin yleisen tuomioistuimen tuomio. Vuoden 1958 New Yorkin yleissopimuksen ansiosta välitystuomiot tunnustetaan ja täytäntöönpannaan suurimmassa osassa valtioista.

Kustannukset: Usein esitetty harhakäsitys on, että välimiesmenettely on kohtuuttoman kallista. Voidaan todeta päinvastoin, että välimiesmenettely on kustannustehokkaampaa, kuin erimielisyyksien ratkaisu yleisissä tuomioistuimissa, koska riitaa ei käydä useassa oikeusasteessa. Keskuskauppakamarin välimieslautakunta vahvistaa välimiesten palkkiot sääntöjen mukaisissa välimiesmenettelyissä ja näin kustannukset ovat ennakoitavissa. Välimieslautakunta käyttää palkkioita vahvistaessaan palkkiotaulukoita, joissa välimiesoikeuden palkkio on sidottu suoraan erimielisyyden intressiin.

Alla on kaksi esimerkkiä välimiesoikeuden palkkiosta (Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan sivuilla on laskuri, johon syöttämällä riidan arvon saa tietoonsa kustannukset, https://arbitration.fi/fi/valimiesmenettely/valimiesmenettelyn-kustannukset/laskuri-2017/)

Tavanomaisesti välimiesoikeuden palkkio määrätään palkkiohaarukan mediaanista, jollei ole erityisiä perusteita poiketa siitä. Edellä mainittujen palkkioiden lisäksi kustannuksia aiheuttavat molempien osapuolien asianajokulut, mutta niiden osalta on todettava, että kokonaiskustannukset ovat tavanomaisesti tuomioistuinmenettelyä pienemmät, koska välimiesmenettelyssä asianajo tapahtuu vain kerran.

Sopimuslausekkeet: Seuraavia sopimuslausekkeita voi käyttää sopimuksissa, jos haluaa sopia välimiesmenettelystä Keskuskauppakamarin sääntöjen mukaisesti. Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöjen mukaista välimiesmenettelyä kannattaa tarjota ensimmäiseksi vaihtoehdoksi myös kansainvälisissä sopimuksissa:

Tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat ratkaistaan lopullisesti välimiesmenettelyssä Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöjen mukaisesti. Välimiesoikeus on yksijäseninen. Välimiesmenettelyn paikka on Tampere ja välimiesmenettelyn kieli on suomi.

Any dispute, controversy or claim arising out of or relating to this contract, or the breach, termination or validity thereof, shall be finally settled by arbitration in accordance with the Arbitration Rules of the Finland Chamber of Commerce. The number of arbitrators shall be one. The seat of arbitration shall be Tampere, Finland and the language of the arbitration shall be English.

Mikäli ulkomainen sopimuskumppani ei suostu suomalaiseen välimiesmenettelyyn, niin seuraavaksi voi yleensä tarjota Tukholman kauppakamarin sääntöjen mukaista välimiesmenettelyä neutraalina vaihtoehtona. Välimiesmenettelystä aiheutuvat kustannukset Tukholmassa ovat jonkin verran suomalaista menettelyä kalliimmat, mutta toisaalta edullisemmat kuin esimerkiksi Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) mukaisessa välimiesmenettelyssä. Mallilauseke Tukholman kauppakamarin välimiesmenettelyyn on seuraava:

Any dispute, controversy or claim arising out of or in connection with this contract, or the breach, termination or invalidity thereof, shall be finally settled by arbitration in accordance with the Arbitration Rules of the Arbitration Institute of the Stockholm Chamber of Commerce. The arbitral tribunal shall be composed a sole arbitrator. The seat of Arbitration shall be Stockholm and the language to be used in the arbitral proceedings shall be English.

Yhteenvetona voi lopuksi todeta, että välimiesmenettely on ehdottomasti suositeltavin tapa ratkaista kaupallisia erimielisyyksiä mm. menettelyn nopeuden ja luottamuksellisuuden vuoksi. Näin ollen sopimusneuvottelujen yhteydessä myös tähän asiaan on syytä kiinnittää huomiota, etenkin kansainvälisissä sopimuksissa.