Hankintalain muutokset hyväksytty eduskunnassa

Pitkään valmistellut ja keskustelua herättäneet hankintalain (1397/2016) muutokset (HE 2/2026) on hyväksytty eduskunnassa 10.6.2026. Lakimuutoksen tavoitteena on vahvistaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin tarjouskilpailuihin, korostaa huoltovarmuus- ja turvallisuusnäkökohtia sekä sidosyksikköjä koskevalla muutoksella parantaa julkisen sektorin tehokkuutta. Lisäksi lakiin tehdään eräitä teknisluonteisia ja selventäviä muutoksia.

Markkinavuoropuhelun lisääminen

Hankintalain muutoksilla pyritään kiinnittämään hankintayksiköiden huomiota hankintojen valmisteluvaiheeseen ja lisäämään markkinavuoropuhelua hankintayksiköiden ja tarjoajien välillä. Jatkossa hankintayksiköillä on velvollisuus tehdä markkinakartoitus tai arvioida hankinnan eri toteutusvaihtoehtoja hankinnoissa, joiden ennakoitu arvo on vähintään 10 miljoonaa euroa. Markkinakartoituksen muoto ja toteutustapa jää jatkossakin hankintayksikön harkittavaksi.

Hankintayksikölle asetetaan jatkossa myös velvollisuus pääsääntöisesti jakaa hankinta osiin. Jakamisvelvollisuudesta voidaan poiketa kuitenkin silloin, kun hankintaa on edeltänyt markkinakartoitus, jakaminen on mahdotonta esimerkiksi hankintaan tai hankintamenettelyn luonteeseen, laajuuteen, kokonaisvastuuseen liittyvien riskien takia taikka jakaminen lisäisi merkittävästi hallintokustannuksia tai johtaisi kustannusten jatkuvaan kasvuun. Mahdollisen jakamatta jättämisen syyt on esitettävä hankinta-asiakirjoissa tai hankintapäätöksessä. Päätöksestä jättää hankinta jakamatta osiin voidaan jatkossa valittaa markkinaoikeuteen.

Lisäksi lakimuutoksella säädetään hankintamenettelyn keskeyttämisvelvollisuudesta, mikäli avoimena menettelynä toteutetussa EU-kynnysarvot ylittävässä tarjouskilpailussa saadaan vain yksi tarjous. Hankinnan keskeyttämis- ja mahdollista uudelleenkilpailuttamisvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos hankintayksikkö on toteuttanut markkinakartoituksen, jakanut hankinnan osiin tai keskeyttämisestä poikkeamiselle on erityisen painava syy.

Huoltovarmuuden ja turvallisuuden huomioiminen

Lakimuutoksella pyritään huomioimaan huoltovarmuuden ja turvallisuusnäkökohtien toteutuminen julkisissa hankinnoissa aiempaa paremmin. Hankintalakiin kirjataan selvennyksenä, että hankintayksikkö voi asettaa hankinnan kohteelle myös turvallisuutta ja varautumista koskevia ehtoja, joilla varmistetaan hankinnan kohteen saatavuus, toimivuus ja häiriötön käyttö koko hankinnan elinkaaren ajan.

Turvallisuutta korostetaan jatkossa myös tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa ja harkinnanvaraisiin poissulkemisperusteisiin lisätään kohta, jonka mukaan tarjouskilpailun ulkopuolelle on mahdollista sulkea ns. korkean riskin ehdokas tai tarjoaja, jonka luotettavuus on todettu siinä määrin riittämättömäksi, että kansalliselle tai paikalliselle turvallisuudelle aiheutuva riski on ilmeinen.

Sidosyksiköitä koskeva omistusosuusvaatimus

Sidosyksikkösääntelyyn suunnitellut muutokset ovat herättäneet keskustelua jo nykyiseen hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden julkaisusta lähtien. Lakimuutoksella säädetäänkin sidosyksiköihin kohdistuvasta uudesta ns. vähimmäisomistusvaatimuksesta.

Uusi vähimmäisomistusvaatimus koskee osakeyhtiömuotoisia sidosyksiköitä, joiden kohdalla sidosyksikköhankintojen edellytyksenä on jatkossa, että hankintayksikön omistusosuus sidosyksiköstä on vähintään kymmenen prosenttia. Vaatimuksen arvioinnissa otetaan huomioon sidosyksikön koko konsernirakenne, eli omistuksen pilkkomisella tai ketjuttamisella ei päästä kiertämään kymmenen prosentin omistusvaatimusta.

Säädetty vähimmäisomistusvaatimus ei kuitenkaan koske sidosyksiköitä, jotka on perustettu tuottamaan lakisääteistä palvelua tai tähän liittyviä tietojärjestelmiä (esim. kirjastopalvelut ja kirjastoaineistojen hankinta) ja joiden liikevaihto on enintään 1 miljoonaa euroa. Lisäksi tietyille toimialoille, kuten vesihuollolle ja jätehuollolle, säädetään poikkeuksia omistusosuusvaatimuksesta.

Vähimmäisomistusta koskeva vaatimus tulee sovellettavaksi 1.7.2027 alkaen. Lääketieteen erikoisalojen ja lääketieteellisten palvelujen tuottamiseksi perustettuihin sidosyksiköihin sovelletaan pidempää siirtymäaikaa ja vähimmäisomistusvaatimusta aletaan soveltaa tällaisten yhtiöiden kohdalla 1.10.2029 alkaen.

Siirtymäajan päätyttyä vähimmäisomistuskriteeriä täyttämättömiin sopimuksiin sovelletaan suorahankintasääntelyä. Hankintayksikkö voi kuitenkin tehdä sidosyksikkönsä kanssa uusia, enintään vuoden mittaisia sopimuksia 30.9.2026 saakka. Lisäksi, jos sopimuksen ennenaikainen päättäminen aiheuttaisi kohtuuttomia seurauksia tai merkittäviä taloudellisia riskejä, olemassa olevia sopimuksia voi hyödyntää 30.6.2030 saakka, mistä on ilmoitettava Valtiokonttorille viimeistään 30.9.2026.

Pakolliset poissulkemisperusteet laajenevat

Pakollisiin poissulkemisperusteisiin lisätään törkeä kirjanpitorikos, törkeä ympäristön turmeleminen sekä törkeä luonnonsuojelurikos. Lisäksi lakimuutoksella selkeytetään pakollisen poissulkemisperusteen vaikutuksen enimmäiskestoa koskevaa sääntelyä.

Muita muutoksia ja vaikutukset erityisalojen hankintalakiin

Edellä mainittujen kokonaisuuksien lisäksi hankintalakiin lisätään selvyyden vuoksi voimavarayksikön määritelmä, selvennetään alihankkijoiden vaihtamista tilanteessa, jossa alihankkijaan kohdistuu pakollinen tai harkinnanvarainen poissulkemisperuste ja laajennetaan jälki-ilmoitusvelvollisuus koskemaan myös suorahankintoja. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluhankintoja sekä muita erityispalveluja koskevat säännökset on kumottu ja niitä koskeva sääntely on siirretty hankintalain 11 lukuun (Kansalliset menettelyt).

Yllä selostetut muutokset koskevat yleistä hankintalakia. Erityisalojen hankintalakiin (1398/2016) tehdään vastaavasti muutokset koskien voimavarayksikön määritelmää, turvallisuuden ja huoltovarmuuden huomioimista hankinnan kohteen kuvauksessa, suorahankintojen jälki-ilmoitusvelvollisuutta, alihankkijoiden vaihtamista sekä pakollisia poissulkemisperusteita. Muilta osin edellä käsitellyt muutokset eivät koske erityisalojen hankintalakia. Puolustus- ja turvallisuushankintalakiin (1531/2011) ei tämän lakimuutoksen yhteydessä tule muutoksia.

Artikkelit

Hankintalain muutokset hyväksytty eduskunnassa

Artikkelit