Oikeusministeri Antti Häkkänen ilmoitti 25.1.2019 välimiesmenettelylain uudistamisen käynnistämisestä todeten seuraavaa: ”Luottamus riidanratkaisun toimivuuteen ja oikeuksien toteutumiseen nousee yhä tärkeämmäksi tekijäksi yritystoiminnan ja investointien kannalta. Välimiesmenettely tarjoaa yrityksille kilpailukykyisen tavan riidanratkaisuun.”

Miksi lain uudistaminen on tarpeen?

Nykyinen välimiesmenettelylaki on vuodelta 1992 eikä sen sisältöä ole juurikaan päivitetty. Samaan aikaan yritysten odotukset nopeasta ja joustavasta erimielisyyksien ratkaisusta tuomioistuinten ulkopuolella ovat kuitenkin muuttuneet. Välimiesmenettelyssä ratkaistaan erityisesti yritysten välisiin sopimuksiin sekä yritystoimintaan liittyviä riitoja.

Eräänä keskeisenä ongelmana välimiesmenettelylaissa on pidetty etenkin kansainvälistä kauppaa käyvien yritysten osalta sitä, ettei lainsäädäntömme vastaa tältä osin YK:n kansainvälistä välimiesmenettelyä koskevaa mallilakia (ns. UNCITRALin mallilaki). Kyseinen mallilaki on tällä hetkellä hyväksytty noin 80 valtiossa, muun muassa Tanskassa, Norjassa, Saksassa ja Virossa. Näin ollen suomalaisten yritysten ulkomaiset sopimuskumppanit saattavat karsastaa suomalaista välimiesmenettelyä, koska he eivät tunne sen sisältöä. Tämä johtaa puolestaan siihen, etteivät ulkomaiset sopimuskumppanit hyväksy suomalaista välimiesmenettelyä riitojen ratkaisukeinoksi edes tilanteissa, joissa itse sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.

Mitkä ovat keskeiset muutostarpeet?

Keskeisimmistä muutostarpeista voidaan nostaa esille muutamia, joista osa liittyy myös puhtaasti kotimaiseen välimiesmenettelyyn:

1. Mitättömyyssäännökset poistettava: Välitystuomioiden pysyvyyttä horjuttaa mahdollisuus esittää välimiesmenettelylain 40 §:n mukainen mitättömyyskanne, jolle ei ole asetettu laissa määräaikaa. Mitättömyyssäännökset tulisikin poistaa, sillä riittävää on säätää mahdollisuudesta vaatia määräajassa välitystuomion kumoamista laissa säädetyin perustein.

2. Kumoamiskanteiden käsittelyn nopeuttaminen: Välitystuomioiden kumoamisprosessien (41 §) nostaminen vaarantaa osittain koko välimiesmenettelyn idean nopeana riitojenratkaisukeinona. Kumoamiskanteiden käsittely tapahtuu nykyään kolmiportaisesti yleisissä tuomioistuimissa kuten tavanomaisten riita-asioidenkin. Kumoamiskanteiden käsittelyä tulisi nopeuttaa esim. keskittämällä ne yhteen hovioikeuteen, jossa asia käsiteltäisiin kiireellisenä ensimmäisenä oikeusasteena.

3. Täytäntöönpano yhtenäistettävä KV-mallien pohjalta: Täytäntöönpanoa koskevat säännökset tulisi yhtenäistää UNCITRALin mallilain ja New Yorkin yleissopimuksen mukaisiksi.

4. Turvaamistoimien määräämistä koskeva toimivalta välimiesoikeudelle: Välimiesmenettelylaissa ei ole lainkaan säännöksiä turvaamistoimien määräämisestä. Turvaamistoimien sääntelyn osalta voisi esimerkkinä toimia myös Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysäännöt (36 §).

5. Ns. cut-off daten määräämisen mahdollisuus: Välimiesmenettelylaissa ei ole säädetty välimiesoikeudelle mahdollisuutta määrätä ajankohtaa, jonka jälkeen asianosaiset eivät saa esittää uusia vaatimuksia, väitteitä tai todisteita (ns. cut-off date). Tulevaan lakiin tulisi ottaa myös sitä koskeva nimenomainen säännös esimerkiksi Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöjen 33.3 §:n mukaisesti.

6. Salassapitoa koskeva säännös: Välimiesmenettelylaissa ei ole säännöstä menettelyn salassapidosta toisin kuin Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysäännöissä. Siitä tuleekin aina välimiesmenettelylakia sovellettaessa sopia erikseen ja salassapitoa koskevien säännösten lisääminen uuteen välimiesmenettelylakiin olisi perusteltua.

7. Välimiesten lukumäärä (1 vai 3): Uudistuksen yhteydessä tulee arvioida, onko lain tasolla pidettävä pääsääntönä kaikissa tilanteissa edelleen kolmen välimiehen menettelyä. Kotimaisten välimiesmenettelyjen osalta voisi harkita, että pääsäännöksi laissa voitaisiin ottaa yhden välimiehen menettely. Laissa voitaisiin toisaalta asettaa esimerkiksi euromääräinen intressiraja, jolloin rajan ylittävissä välimiesmenettelyissä valittaisiin kolme välimiestä. Keskuskauppakamarin käytännössä n. 3 miljoonan euron intressin ylittävissä välimiesmenettelyissä valitaan kolme välimiestä. Viime vuonna 89 % Keskuskauppakamarin menettelyistä oli yhden välimiehen menettelyitä. Yhden välimiehen menettely tuo ratkaisutoimintaan nopeutta ja kustannustehokkuutta.

Julkaistu 15.5.2019