Artikkelit
- Uusi kyberturvallisuuslaki aiheuttaa aiempaa laajempia tietoturvavelvollisuuksia teollisuuden toimijoille
- Markkinaoikeudelta linjaus sidosyksikköaseman määräysvaltakriteerin täyttymisestä
- Turnover Thresholds in the Finnish merger control regulations
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön 2023
- Käytännön vinkkejä sopimussakkoehdon muotoiluun
- Työnantaja – muistitko kaikki loppuvuoden deadlinet?
- Oikeuttaako ennakoimaton inflaatio muuttamaan sovittua hintaa?
- Yhteistoimintalain kokonaisuudistus – uusi laki voimaan 1.1.2022
- Tietosuojakatsaus 2021
- Kilpailukieltosopimuksia koskeva lakimuutos hyväksytty eduskunnassa
- Tietosuoja-update – komissiolta uusi tietosuojasopimusmalli sekä päätös uusista vakiosopimuslausekkeista henkilötietojen kansainvälisiin siirtoihin
- KKO 2021:9: Työntekijän kuulemisen viivästyminen otettiin huomioon arvioitaessa kohtuullista aikaa irtisanomisen toimittamiseksi
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön vuonna 2020
- Justice denied is justice delayed
- Hallituksen esitys: Jatkossa työnantajan tulisi maksaa työntekijälle korvausta kilpailukiellosta kiellon pituudesta riippumatta
- Apulaistietosuojavaltuutetun ratkaisu vaatii muuttamaan evästekäytäntöjä: suostumusta ei voi antaa selainasetuksissa
- Koronavirus force majeure -esteenä
- Komissiolta tiedonanto koskien suorahankintojen oikeutusta koronakriisissä
- Voidaanko julkisia hankintasopimuksia muuttaa koronavirusepidemian takia?
- GDPR-sakkoja satelee – Suomessa selvitty toistaiseksi huomautuksilla
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön vuonna 2019
- Incoterms 2020
- Työntekijän kuuleminen ja irtisanomisen toimittaminen kohtuullisessa ajassa
- Yksityisten osakeyhtiöiden osakepääomavaatimus poistui heinäkuun alussa
- Tosiasiallisten edunsaajien rekisteröintivelvollisuus alkaa 1.7.2019
- Välimiesmenettelylainsäädännön uudistaminen käynnistyi vuoden 2019 alussa – elinkeinoelämä toivoo uuden hallituksen vievän uudistuksen loppuun
- In-house-järjestelyt hankintalainsäädännössä – onko sidosyksikkö aina sidosyksikkö?
- Uutta tietosuojalainsäädäntöä tulossa voimaan
- EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisu vahingonkorvausvelvollisten määrittämisestä asfalttikartellissa
- Brexit vaikuttaa lukuisiin sopimuksiin – toimi nyt
- Lakiuudistus mahdollistaa 3D-kiinteistöt kaupunkikeskustojen kehittämisessä
- Ensimmäisiä sakkoja GDPR:n perusteella annettu Euroopassa
- Tietosuojalait hyväksytty eduskunnassa
- Finanssivalvonnalta tuore linjaus: GDPR:n hallinnollisten sakkojen vakuuttaminen on jatkossa kiellettyä
- Välimiesmenettelylaki kaipaa päivittämistä
- Tekoäly haastaa juridiikan
- Osakeyhtiöiden perustamista ja hallinnointia esitetään kevennettäväksi
- EU:n tuomioistuimelta merkittävä ratkaisu liittyen rekisterinpitäjän määritelmään
- Uusi liikesalaisuuslaki
- Koneoppiminen ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimus lainmukaisesta, kohtuullisesta ja läpinäkyvästä käsittelystä
- Application of the good faith principle under the CISG
- Edunvalvonnan kilpailuoikeudelliset rajat – markkinaoikeuden päätös bussiasiassa
- Korkeimman oikeuden linjaus välillisen vahingon korvattavuudesta – KKO 2017:74
- Korkein oikeus linjasi: miten konserniavustusta on osakeyhtiöoikeudellisesti arvioitava?
Artikkelit eivät ole oikeudellisia neuvoja ja niissä on tiettyjä yksinkertaistuksia. Merkurius ei ota vastuuta miltään osin, mikäli artikkelien perusteella tehdään joitakin toimenpiteitä tai jätetään tekemättä joitakin toimenpiteitä. Kirjoittajat antavat mielellään tarkempia tietoja artikkeleissa käsitellyistä asioista
Koneoppiminen ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimus lainmukaisesta, kohtuullisesta ja läpinäkyvästä käsittelystä
1 Koneoppimista henkilötiedoilla
Koneoppiminen on tämän hetken trendisana. Se on tekoälyn tutkituin osatekijä.1
Koneoppimisessa luotu algoritmi opetetaan harjoitusdatan avulla. Jatkossa algoritmi taas oppii ja kehittyy itse, eli se saadaan toimimaan ilman, että se nimenomaisesti ohjelmoidaan.2 Koneoppimisen itseoppivasta luonteesta johtuukin, että koneoppimisalgoritmeja kuvataan usein käsitteellä ”black box”. Se viittaa systeemeihin, joiden toimintatapa on piilossa ihmisiltä. Systeemiin menevää ja systeemistä ulos tulevaa dataa voidaan tarkastella, samoin kuin esimerkiksi algoritmin lähdekoodia, mutta sitä, miten algoritmi yksittäisessä tapauksessa päätyy lopputulokseen, ei täysin tiedetä.3
Koneoppimisen soveltamismahdollisuudet ovat laajat. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi sairauksien diagnosoimisessa, petosten havaitsemisessa sekä luottopäätösten tekemisessä.4 Tietosuojalainsäädännön kannalta tarkasteltuna koneoppimisessa keskeistä on sen datavetoisuus. Koneoppimisalgoritmi tarvitsee dataa sekä algoritmin opettamisvaiheessa että myöhemmin sovellettaessa algoritmia sille osoitettuun tehtävään.
1Artificial Intelligence, Robotics, Privacy and Data Protection: Room document for the 38th International Conference of Data Protection and Privacy Commissioners. Marrakech, October 2016, saatavilla: https://edps.europa.eu/sites/edp/files/publication/16-10-19_marrakesh_ai_paper_en.pdf,s. 19 ja The UK’s Information Commissioner’s Office (ICO): Big data, artificial intelligence, machine learning and data protection. Version 2.0. 1.3.2017, saatavilla: https://ico.org.uk/media/fororganisations/documents/2013559/big-data-ai-ml-and-data-protection.pdf,s. 7.
2 Jason Bell: Machine Learning: Hands-On for Developers and Technical Professionals, Wiley 2015, s. 2, Dimitra Kamarinou – Christopher Millard – Jatinder Singh: Machine Learning with Personal Data: Profiling, Decisions and the EU General Data Protection Regulation. Research Paper, NIPS Symposium: Machine Learning and the Law 8.12.2016, s. 3 ja Lee Bell: Machine learning versus AI: what’s the difference? Wired, 1.12.2016, saatavilla: https://www.wired.co.uk/article/machine-learning-aiexplained. Arthur Samuel määritteli koneoppimisen tällä tavalla jo vuonna 1959 (Artificial Intelligence, Robotics, Privacy
and Data Protection 2016, s. 19).
3 Frank Pasquale: The Black Box Society: The secret algorithms that control money and information, Harvard University Press 2015, s. 3 ja Artificial Intelligence, Robotics, Privacy and Data Protection 2016, s. 19.
4 Kamarinou – Millard – Singh 2016, s. 5 ja Christopher Kuner – Dan Jerker B. Svantesson – Fred H. Cate – Orla Lynskey – Christopher Millard: Machine learning with personal data: is data protection law smart enough to meet the challenge? International Data Privacy Law, Vol 7, Issue 1. 2017, s. 1.
Ida Koskinen, Lawyer
Artikkelit
- Uusi kyberturvallisuuslaki aiheuttaa aiempaa laajempia tietoturvavelvollisuuksia teollisuuden toimijoille
- Markkinaoikeudelta linjaus sidosyksikköaseman määräysvaltakriteerin täyttymisestä
- Turnover Thresholds in the Finnish merger control regulations
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön 2023
- Käytännön vinkkejä sopimussakkoehdon muotoiluun
- Työnantaja – muistitko kaikki loppuvuoden deadlinet?
- Oikeuttaako ennakoimaton inflaatio muuttamaan sovittua hintaa?
- Yhteistoimintalain kokonaisuudistus – uusi laki voimaan 1.1.2022
- Tietosuojakatsaus 2021
- Kilpailukieltosopimuksia koskeva lakimuutos hyväksytty eduskunnassa
- Tietosuoja-update – komissiolta uusi tietosuojasopimusmalli sekä päätös uusista vakiosopimuslausekkeista henkilötietojen kansainvälisiin siirtoihin
- KKO 2021:9: Työntekijän kuulemisen viivästyminen otettiin huomioon arvioitaessa kohtuullista aikaa irtisanomisen toimittamiseksi
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön vuonna 2020
- Justice denied is justice delayed
- Hallituksen esitys: Jatkossa työnantajan tulisi maksaa työntekijälle korvausta kilpailukiellosta kiellon pituudesta riippumatta
- Apulaistietosuojavaltuutetun ratkaisu vaatii muuttamaan evästekäytäntöjä: suostumusta ei voi antaa selainasetuksissa
- Koronavirus force majeure -esteenä
- Komissiolta tiedonanto koskien suorahankintojen oikeutusta koronakriisissä
- Voidaanko julkisia hankintasopimuksia muuttaa koronavirusepidemian takia?
- GDPR-sakkoja satelee – Suomessa selvitty toistaiseksi huomautuksilla
- Katsaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön vuonna 2019
- Incoterms 2020
- Työntekijän kuuleminen ja irtisanomisen toimittaminen kohtuullisessa ajassa
- Yksityisten osakeyhtiöiden osakepääomavaatimus poistui heinäkuun alussa
- Tosiasiallisten edunsaajien rekisteröintivelvollisuus alkaa 1.7.2019
- Välimiesmenettelylainsäädännön uudistaminen käynnistyi vuoden 2019 alussa – elinkeinoelämä toivoo uuden hallituksen vievän uudistuksen loppuun
- In-house-järjestelyt hankintalainsäädännössä – onko sidosyksikkö aina sidosyksikkö?
- Uutta tietosuojalainsäädäntöä tulossa voimaan
- EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisu vahingonkorvausvelvollisten määrittämisestä asfalttikartellissa
- Brexit vaikuttaa lukuisiin sopimuksiin – toimi nyt
- Lakiuudistus mahdollistaa 3D-kiinteistöt kaupunkikeskustojen kehittämisessä
- Ensimmäisiä sakkoja GDPR:n perusteella annettu Euroopassa
- Tietosuojalait hyväksytty eduskunnassa
- Finanssivalvonnalta tuore linjaus: GDPR:n hallinnollisten sakkojen vakuuttaminen on jatkossa kiellettyä
- Välimiesmenettelylaki kaipaa päivittämistä
- Tekoäly haastaa juridiikan
- Osakeyhtiöiden perustamista ja hallinnointia esitetään kevennettäväksi
- EU:n tuomioistuimelta merkittävä ratkaisu liittyen rekisterinpitäjän määritelmään
- Uusi liikesalaisuuslaki
- Koneoppiminen ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimus lainmukaisesta, kohtuullisesta ja läpinäkyvästä käsittelystä
- Application of the good faith principle under the CISG
- Edunvalvonnan kilpailuoikeudelliset rajat – markkinaoikeuden päätös bussiasiassa
- Korkeimman oikeuden linjaus välillisen vahingon korvattavuudesta – KKO 2017:74
- Korkein oikeus linjasi: miten konserniavustusta on osakeyhtiöoikeudellisesti arvioitava?
Artikkelit eivät ole oikeudellisia neuvoja ja niissä on tiettyjä yksinkertaistuksia. Merkurius ei ota vastuuta miltään osin, mikäli artikkelien perusteella tehdään joitakin toimenpiteitä tai jätetään tekemättä joitakin toimenpiteitä. Kirjoittajat antavat mielellään tarkempia tietoja artikkeleissa käsitellyistä asioista
Asianajotoimisto Merkurius Oy | Keskustori 5 | 33100 Tampere